Etusivu » Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus

Lääkärikirja Duodecim
18.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Synnytyksen jälkeisellä masennustilalla tai depressiolla tarkoitetaan kuukauden tai muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä alkavaa masennustilaa.

Yli puolella synnyttäneistä äideistä ilmenee heti synnytyksen jälkeen muutaman päivän kestävää ja itsestään ohimenevää masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, itkuisuutta, joskus ruokahaluttomuutta ja unettomuutta. Tämän synnytyksen jälkeisen herkistymisen oireet ovat voimakkaimmillaan 3–5 päivää synnytyksen jälkeen, minkä jälkeen ne häviävät yleensä parissa viikossa.

Noin 10–15 %:lle synnyttäneistä kehittyy kuitenkin synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oirekuvaltaan vakavampi ja pitkäkestoisempi. Muille masennustiloille (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1) tyypillisten oireiden ohella äidillä voi ilmetä voimakasta ahdistuneisuutta ja itkuisuutta tai paniikkihäiriölle (ks. «Paniikkihäiriö»2) ominaisia paniikkikohtauksia. Hän ei tunne kiinnostusta vastasyntyneeseen ja kärsii usein vaikeudesta nukahtaa. Äiti saattaa kärsiä voimakkaista syyllisyyden tunteista, pakonomaisista peloista, että vahingoittaa lastaan, tai itsemurha-ajatuksista. Joskus äidillä masennukseen liittyy myös kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle (ks. «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»3) ominaisia manian oireita.

Synnytyksen jälkeisen masennustilan kulku vaihtelee muiden depressioiden tapaan. Oireet lievittyvät usein itsestään 2–6 kuukauden kuluessa, mutta joillakin äideillä oireita voi esiintyä vielä vuodenkin kuluttua synnytyksestä.

Osa synnytyksen jälkeisistä masennustiloista jää vaille asianmukaista hoitoa. Osasyy tähän on synnyttäneiden äitien vaikeus hakea apua. Äidit tuntevat synnytyksen jälkeisestä depressioista tavallista enemmän syyllisyyttä tai häpeää eivätkä ehkä halua tämän vuoksi puhua tuntemuksistaan lääkärille tai neuvolan henkilökunnalle.

Itsehoito

Masennustiloista tai muista psykiatrisista sairauksista aikaisemmin kärsineillä äideillä on keskimääräistä suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennustilaan. Tämän vuoksi äidin on tärkeätä kertoa äitiysneuvolassa kätilölle ja lääkärille aikaisemmasta masennusalttiudestaan.

Puolison ja omaisten taholta saatava sosiaalinen tuki raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen saattaa tutkimusten valossa vähentää synnytyksen jälkeisten masennustilojen esiintymistä ja lyhentää niiden kestoaikaa. Läheisten on tärkeä ymmärtää, että masennustila on äidin tahdosta täysin riippumaton tila ja sen vuoksi vastasyntyneen äidille erityisen tuskallista. Sekä äidin että läheisten on tärkeätä myös ymmärtää, että äitiyteen liittyvät erilaiset pettymyksen tunteet ja vastasyntynyttä kohtaan tunnetut kielteisetkin tunteet ovat täysin luonnollisia ja myös väistämättömiä.

Milloin hoitoon

Äidin kannattaa aina kääntyä ensiviikkoina lääkärin tai neuvolan henkilökunnan puoleen, jos synnytyksen jälkeen ilmenevä normaali herkistymisvaihe itkuherkkyyksineen ei mene parissa viikossa ohi tai jos oireet kehittyvät selväksi masennustilaksi.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa käytetään muiden masennustilojen tapaan sekä lääkehoitoa että erilaisia psykoterapioita. Masennuslääkkeet imeytyvät jossain määrin äidinmaitoon, minkä vuoksi lääkehoidon aikana tapahtuvasta imetyksestä tulee aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Joitakin masennuslääkkeitä voidaan kuitenkin turvallisesti käyttää myös imetyksen aikana.

Synntyksenjälkeisestä masennustilasta kärsivälle äidin hoitoon on kehitetty myös äidin ja vastasyntyneen lapsen vuorovaikutussuhdetta tukeva vuorovaikutushoito ja -psykoterapia.

Käytettyjä lähteitä

Huttunen MO, Socada L. Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Kampman O, Heiskanen T, Holi M, Tuulari J, Huttunen M (toim.). Masennus. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Lisää tietoa synnytyksen jälkeisestä masennustilasta

Lääkärikirja Duodecim: ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1.

Kotineuvola: ks. «Synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus»4.

Normaali raskaus: ks. «Raskaus (normaali kulku)»5