Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Syyhy (scabies)

Lääkärikirja Duodecim
26.9.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki (lat. Sarcoptes scabiei), joka leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Tartuntaan riittää yksikin punkkinaaras, muttakättely tai muu lyhyt kosketus ei riitä punkin siirtymiseen henkilöstä toiseen. On mahdollista, että syyhyn saa myös syyhyä sairastavan lakanoista tai muista vaatteista, sillä punkkinaaras elää 1–2 vuorokautta ihon ulkopuolella. Eläimiin ihmisen syyhypunkki ei tartu eivätkä eläinten punkit ihmiseen. Punkkinaaras elää ihossa pari kuukautta, jona aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään 60–90 munaa. Kuoriutuneet toukat ovat nymfivaiheen jälkeen sukukypsiä aikuisia kymmenen päivän kuluttua. Syyhykutina alkaa 3–6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt muodostaa vasta-aineita punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Uusintatartunoissa oireet alkavat 1–3 vuorokauden kuluttua.

Oireet

Syyhyn pääoire on kova iltakutina. Ihossa ei näy alkuvaiheessa juuri mitään. Kutinan ja raapimisen jatkuessa etenkin sormiväleihin, kämmeniin ja ranteisiin, pikkulapsilla myös jalkapohjiin, ilmestyy punkkinaaraan kaivamia, 0,5–1 cm:n pituisia käytäviä, joiden toisessa päässä punkin voi erottaa pienenä harmaana pisteenä (kuvat «Syyhy kämmenissä»1 ja «Syyhy, käytävä rannepoimussa»2). Raapimisen seurauksena iho voi tulehtua (infektoitua), jolloin oikean diagnoosin teko vaikeutuu. Vanhuksilla esiintyy vaikeasti tunnistettavaa karstasyyhyä (yleistynyt syyhy, Scabies norwegica), jossa raajoissa ja vartalolla on pieniä märkiviä, jopa muutaman senttimetrin läpimittaisia läiskiä (kuva «Yleistynyt syyhy (Scabies norwegica)»3), jotka muistuttavat läiskäekseemaa (ks. artikkeli «Läiskäekseema (läiskäihottuma, eczema nummulare)»1) tai infektioekseemaa (ks. artikkeli «"Infektioihottuma" (infektioekseema)»2).

Taudin toteaminen

Nuoren, muuten terveen henkilön yllättäen alkaneen iltakutinan taustalla on tavallisesti joko syyhy tai piirtopaukamointi eli dermografismus (ks. «Dermografismi eli piirtopaukamointi»3). Karstasyyhy alkaa salakavalammin, ja sitä saatetaan pitää kuukausien ajan ekseemana tai raapimisen aiheuttamina muutoksina kuivassa vanhuksen ihossa. Syyhyssä lääkäri pyydystää punkkinaaraan nuppineulalla tai muulla tylpällä neulalla sormissa, kämmenissä, ranteissa tai jalkapohjissa olevan käytävän päästä. Joskus se on yllättävän vaikeaa, sillä kovasta kutinasta huolimatta punkkeja voi olla vain 5–10 kpl koko ihossa. Punkki tunnistetaan mikroskoopilla. Miehillä peniksen varressa tai kivespussissa on usein taudille ominaisia nystyröitä (kuva «Syyhy miehen sukuelimissä»4). Ne riittävät diagnoosin tekoon ilman punkin näkemistäkin.

Itsehoito

Jos lähiomaisilla, päiväkodissa tai koulussa on lääkärin toteamaa syyhyä ja oman perheen oireet sopivat tautiin, voidaan hoito aloittaa ilman lääkärissäkäyntiä. Apteekista saa reseptittä permetriiniä sisältävää voidetta. 30 gramman tuubi riittää aikuisen kertakäsittelyyn. Alle 10-vuotiaille riittää ½ tuubia. Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen joka paikkaan kaulasta alaspäin unohtamatta sukuelimiä tai sormi- ja varvasvälejä. Limakalvoille voidetta ei levitetä. Iho pestään aamulla huolellisesti ja vaihdetaan alusvaatteet ja lakanat. Kutisevat perheenjäsenet hoidetaan toistamiseen viikon kuluttua. Oireettomien perheenjäsenten hoitoon riittää yksi käsittelykerta. On tärkeää hoitaa samassa taloudessa asuvat henkilöt samaan aikaan siitä riippumatta, kutiavatko he vai eivät. Niin estetään ns. pingpongsyyhy, jossa hoitamaton mutta oireeton henkilö tartuttaa punkin hoidetuille perheenjäsenille uudelleen muutaman viikon päästä. Syyhyn takia kodissa ei tarvitse ryhtyä perusteellisempiin siivous- tai desinfektiotoimenpiteisiin. Helposti pestävät vaatteet, esimerkiki lasten suojapuvut, on hyvä pestä normaalin pesuohjelman mukaan. Pikkutakkeja tai jakkuja ei tarvitse viedä pesulaan. Riittää, kun tavallisesti käytössä olevia vaatteita ei pidetä muutamaan päivään. Syyhypunkki selviää ihmisen ulkopuolella puolitoista vuorokautta.

Hoidon jälkeinen kutina voi jatkua 2–4 viikkoa; sitä rauhoitetaan kortisonivoiteella ja tarvittaessa UV-valohoidolla. Jos kutina pitkittyy, on syytä epäillä hoidon epäonnistumista.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on syytä mennä lähiviikkojen aikana, jos diagnoosi on epävarma tai jos syyhyhoito ei lopeta kutinaa 2–4 viikossa tai jos jo rauhoittunut kutina alkaa uudelleen. Lääkärin käyttämiä syyhyhoitoja ovat permetriinivoide ja ivermektiinitabletit.

Ehkäisy

Syyhyn leviämistä voi ehkäistä parhaiten siten, että lapsen syyhystä ilmoitetaan heti päiväkotiin tai kouluun.

Lisätietoa syyhystä

Kutina on pirullista – raapiminen taivaallista:

Käytettyjä lähteitä

Jokiranta S, ym. Syyhy. Kirjassa: Mikrobiologia- Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja 1. Huovinen P, Hedman K, Järvinen A, Meri S, Vaara M (toim.), Duodecim 2010.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi