Etusivu » Tavallinen akne

Tavallinen akne

Lääkärikirja Duodecim
29.4.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Lähes 90%:lla on aknea murrosiän loppupuolella, tytöillä tavallisesti 14–17-vuotiaana, pojilla pari vuotta vanhempina. Puolella heistä oireet jatkuvat aikuisiässä, 5 %:lla naisista ja 1 %:lla miehistä vielä 40-vuotiaana. Akneen on usein perinnöllinen taipumus. Aurinkoaltistus, rasvaiset voiteet ja kuuma ympäristö voivat lisätä akneoireita. Naisilla on usein enemmän oireita ennen kuukautisia. Lääkkeistä aknea voivat pahentaa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet, kortikosteroidit, litium, epilepsialääkkeet, testosteroni ja anaboliset steroidit. Munasarjojen monirakkulatauti on huomioitava taustatekijänä, jos naisella on aknen lisäksi myös keskivartalolihavuutta, liikakarvoitusta ja kuukautiskierron häiriöitä.

Noin 50 %:lla suomalaisista on aknea murrosiän loppupuolella, tytöillä tavallisesti 14–17-vuotiaana, pojilla pari vuotta vanhempina. Aikaisemmin nuoruusiän aknen katsottiin päättyvän 22 ikävuoteen mennessä. Viime vuosina sitä on kuitenkin alkanut esiintyä myöhemmin, jopa yli 35-vuotiailla, enimmäkseen naisilla. Hormonaalinen ehkäisy lienee tärkein syy tähän muutokseen. Urheilevilla miehillä tärkeä aknen aiheuttaja on usein anabolinen steroidi. Niitä käytetään erityisesti voimailulajeissa. Ilmiö tunnetaan steroidiaknena, mutta se on hyvin samankaltainen tavallisen aknen kanssa.

Aknessa talirauhaset tulehtuvat, jolloin talirauhanen turpoaa ja sen päällä oleva iho punoittaa. Sitä ennen talirauhasen tiehyt on tukkeutunut. Tukosta sanotaan komedoksi, "ihomadoksi". Se koostuu talirauhasen tiehyen solujen erittämästä sarveisaineesta eli keratiinista ja talista. Komedossa on mukana myös bakteereita. Tulehduksen aiheuttaa bakteeri nimeltään Propionibacterium acnes, joka kuuluu ihon normaalikasvustoon. Myös Malassezia-rasvahiivoilla katsotaan olevan osuutta tulehdukseen. Tulehduksen painopiste on talirauhasen tiehyessä tai itse talirauhasessa. Bakteeri ja hiiva hajottavat talia, ja talin hajoamistuotteet ovat varsinaisia tulehduksen aiheuttajia (ks. kuva «Aknen kehitysvaiheet»1).

Aknen oireet

Suurimmalla osalla on ns. tavallinen eli märkänäppyläinen (papulopustulaarinen) akne (kuva «Papulo-pustulaarinen akne kasvoissa»2), johon kuuluvat punaiset näppylät, märkänäppylät ja komedot. Lievempi akne tunnetaan diagnoosilla komedoakne (ks. «"Ihomato" (komedot ja komedoakne)»1) ja vaikeampi nimellä kystinen akne. Aknen muodot ja vaikeusaste voivat vaihdella samalla potilaalla. Tavallisen aknen mielipaikat ovat posket, otsa ja hartiat. Sitä voi olla myös alempana selässä, olkavarsissa ja rinnassa. Märkäpäät ja ontelot ovat kivuliaita. Arpien muodostuminen on yksilöllistä eikä aina riipu aknen vaikeusasteesta. Päänahan rasvoittuminen ja tali-ihottuma ovat tavallisia liitännäisoireita.

Taudin toteaminen

Tavanomaisessa iässä aknen diagnoosi on helppo ilman bakteeriviljelyitä tai muita laboratoriokokeita. Hormonitutkimuksista ei ole hyötyä. Myöhemmän iän aknen erotusdiagnoosina on märkäbakteerien (esimerkiksi Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa ym.) aiheuttama ihoinfektio. Hormonitutkimuksia tehdään joskus, mutta harvoin niistä on diagnostista tai hoidollista hyötyä.

Aknen itsehoito

Perushoitona on päivittäinen pesu vedellä ja (neste)saippualla. Meikit ja ihovoiteet poistetaan sitä ennen puhdistusvoiteella. Ruokavaliosta, vitamiineista tai hivenaineista ei ole apua. Tupakointi näyttää pahentavan tautia. Kosmeettisesta solariumista ei ole apua. Aknen voi halutessaan peittää meikillä.

Lievähkö akne pysyy joskus riittävästi kurissa bentsoyyliperoksidivoiteella tai -geelillä. Niitä käytetään yleensä öisin muistaen, että peroksidi vaalentaa värillisiä kankaita, ja on siis eduksi pitää valkeita lakanoita ja vaaleaa yöpukua.

Milloin hoitoon?

Lääkärin apuun turvaudutaan, jos itsehoitokeinot eivät riitä pitämään aknea lieväoireisena.Akneontelot ovat kipeitä ja tauti voi rajoittaa sosiaalisia suhteita arvaamattoman paljon. Kunnollinen hoito estää myös arpien muodostumista. Myös epätavallisessa iässä alkava tai vuosia kestävä akne ovat syy lähteä lääkäriin.

Atselaiinihappovoide, adapaleenigeeli, tretinoiinivoide, bentsoyyliperoksidivalmisteet ja edellisten yhdistelmät sekä ulkoisesti käytettävän antibiootin (klindamysiini) ja bentsoyyliperoksidin yhdistelmä auttavat joskus riittävästi. Niitä tehokkaampia ovat sisäiset antibiootit, joina tavallisesti käytetään tetrasykliiniä, lymesykliiniä, doksisykliiniä tai erytromysiiniä. Kuuri kestää yleensä 3–6 kk. Antibioottilääkityksen aikana käytetään tavallisesti paikallista bentsoyyliperoksidivalmistetta. Sisäinen antibiootti parantaa aknen suurimmalta osalta potilaista, mutta tauti uusiutuu usein muutamassa kuukaudessa antibioottikuurin loppumisen jälkeen. Antiandrogeenia sisältävät e-pillerit tehoavat usein akneen ja ovat käypä valinta, jos ehkäisy on muutoinkin tarpeen. UV-valohoitoa ei suositella aknen hoidoksi.

Vaikeassa märkänäppyläisessä ja kystisessä aknessa käytetään usein isotretinoiinia, joka on tehokkain sisäinen aknelääke ja jota saa vain ihotautien erikoislääkärin määräyksellä. Kuuri kestää tavallisesti 5–6 kuukautta. Akne uusiutuu 15–20 %:lla potilaista kuukausia tai vuosia isotretinoiinikuurin loppumisen jälkeen. Uusi hoitoarvio on silloin aiheellinen. Lääkkeellä on paljon sivuvaikutuksia, joista vaarallisin on sikiövaurio. Sen takia naisten on huolehdittava kunnollisesta ehkäisystä kuurin ajan ja kuukausi sen päättymisen jälkeenkin. Siittöihin lääke ei vaikuta haitallisesti.

Arpikorjausta laserilla tai ihohionnalla kannattaa harkita vasta aktiivitaudin rauhoituttua kokonaaan.

Aknen ehkäisy

Aknea ei voi ehkäistä ruokavaliolla eikä liiallisella hygienialla. Tupakointi lisää akneoireita.

Muita akneen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Nast A, ym. European dermatology forum. Guideline on the treatment of acne 2011. «http://www.euroderm.org/edf/»1

Dawson AL, Dellavalle RP. Acne vulgaris. BMJ 2013;346():f2634. «PMID: 23657180»PubMed