Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Terskan ja esinahan ihottumat

Lääkärikirja Duodecim
24.9.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Varsin monet ihotaudit aiheuttavat siittimen terskaan ja esinahkaan muutoksia, ja jotkin ihotaudit voivat rajoittua pelkästään niihin. Toisaalta terskassa on monilla helmiäisnystyjä, joita usein luullaan visvasyyliksi.

Helmiäisnystyt

Terskan helmiäisnystyt ovat muun limakalvon värisiä pieniä nystyjä yleensä kaksirivisenä renkaana terskan juuressa (ks. kuva «Helmiäisnystyt»1). Niitä on 25–50 %:lla nuorista miehistä. Nystyt koostuvat sidekudoksesta ja verisuonista. Niitä luullaan joskus visvasyyliksi. Ne ovat kuitenkin täysin hyvänlaatuisia, eikä niitä pidä ruveta hoitamaan. Ne pienentyvät ikää myöten ja häviävät yleensä kokonaan ennen 50 ikävuotta.

Tali-ihottuma

Tali-ihottuma eli seborrooinen ekseema on yleisin terskan ihottumista. Sen syynä on talirauhasten ja muiden ihon ja limakalvon rauhasten runsas erite esinahan alla. Alueen normaaliin mikroskooppiseen kasvustoon kuuluvat hiivasienet ja bakteerit hajottavat eritettä, jolloin se härskiintyy. Härskiintymisen seurauksena esinahan alle kertyy ärsyttäviä aineita. Limakalvo alkaa punoittaa, kutista, kirvellä ja hilseillä (ks. kuva «Seborrooinen ekseema terskan ja esinahan alueella»2). Taudin kansanomainen termi on suttubalaniitti (balaniitti = terskan tulehdus).

Terskan ja esinahan tali-ihottuma alkaa yleistyä murrosiän jälkeen, kun rauhastoiminta vilkastuu. Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan 25–50-vuotiailla. Samoilla henkilöillä on tavallisesti tali-ihottuman oireita myös muualla (ks. «Tali-ihottuma (seborrooinen ekseema)»1).

Hoitona on pesu vedellä ja saippualla kahdesti päivässä niin kauan, kun tulehdusvaihe kestää. Pesun jälkeen terska ja esinahka kuivataan ja laitetaan antiseptistä hydrokortisonivoidetta. Ihottuma rauhoittuu yleensä muutamassa päivässä. Jollei ihottuma ole hävinnyt 2 viikossa, on syytä lähteä lääkäriin. Ihottuman rauhoituttua päivittäistä pesua jatketaan. Antiseptinen perusvoide pesun jälkeen estää tulehduksen uusiutumista.

Punajäkälä

Punajäkälä muodostaa terskaan joko verkkomaisen vaalean kuvion tai yhden tai useampia erillisiä vaaleanvioletteja läiskiä, jotka saattavat kutista. Samaan aikaan iho-oireita on useimmiten myös tyyppipaikoissaan ihossa, ja potilaalla on usein muutoksia myös suun limakalvossa (ks. «Punajäkälä (lichen ruber planus)»2). Ellei oireita ole terskan ulkopuolella, diagnoosi voidaan varmistaa koepalalla. Hydrokortisonivoide auttaa usein riittävästi. Lääkäri voi määrätä voimakkaamman kortisonivoiteen tai takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteen.

Valkojäkälä

Valkojäkälä (ks. «Valkojäkälä»3) muodostaa terskan tai esinahan limakalvolla paksuja, kiinteitä, vaaleita läiskiä, jotka pitkään jatkuessaan alkavat haavautua. Valkojäkälässä esinahka ahtautuu (= fimoosi). Myös poikean pitkä ja ahdas esinahka altistaa valkojäkälälle. Valkojäkäläläiskien raja terveeseen on yleensä epätarkka. Ihon ja limakalvon sidekudos rappeutuu ja paksuntuu. Muutos altistaa ihosyövälle. Hydrokortisonivoide tai muu itsehoito ei tehoa tautiin.

Muita ihottumia

Reumatauteihin kuuluvassa Reiterin taudissa terskan limakalvolla on kaarimaisia tai pyöreitä punoittavia läiskiä, joiden reunassa on hilsevyöhyke (kuva «Terskatulehdus (balanitis circinata)»3). Läiskät kirvelevät ja aristavat jonkin verran. Ihottuman nimi on latinaksi Balanitis circinata. Usein terkassa on ihottumaa ilman, että potilaalla on Reiterin tautiin kuuluvia nivel- tai silmäoireita.

Myös märkärakkulaisessa psoriaasissa (ks. «Psoriaasi»4) voi terskassa olla samanlaisia muutoksia. Hoitona käytetään hydrokortisoni- tai muita kortisonivoiteita 2–3 viikon hoitojaksoina. Hankalampiin tapauksiin lääkärillä on käytössään muitakin hoitokeinoja.

Ns. Tysonin rauhaset ovat esinahan ihossa ja limakalvolla esiintyviä pieniä nystyjä. Ne muistuttavat suuresti visvasyyliä. Mikroskooppisesti ne ovat talirauhasia epätavallisessa paikassa. Ne ovat vaarattomia, eikä niitä ei pidä ruveta hoitamaan.

Erythroplasia Queyrat on harvinainen limakalvosyövän esiaste, jossa on yleensä vain yksi kiiltäväpintainen, kirkkaanpunainen läiskä terskassa, harvoin esinahan limakalvolla (ks. kuva «Erythroplasia Queyrat»4). Itsehoitokeinot eivät siihen tehoa.

Plasmasoluinen terskan tulehdus (Balanitis plasmacellularis, Zoon's plasmacellular balanitis, ks. kuva «Plasmasoluinen terskatulehdus»5) muistuttaa sekä ulkonäöltään että mikroskooppisissa leikkeissä suuresti erythroplasia Queyratia, jopa niin, että näitä kahta tautia ei aina pysty erottamaan toisistaan. Plasmasoluinen tulehdus on rajoiltaan useimmiten epämääräisempi, ja tulehtunut alue suurenee ja pienenee näennäisesti omia aikojaan kuukausien kuluessa. Se reagoi hoitoihin huonosti. Tauti kuuluu erikoislääkärin hoidettavaksi.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi