Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää »
|
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|
||
Hakutulokset teoksittain 1 kpl |
Tuoksu(yli)herkkyysLääkärikirja Duodecim 25.9.2009 Tuoksuyliherkkyyttä (tuoksuherkkyys, englanniksi multiple chemical sensitivity) on eniten keski-ikäisillä ja ikääntyvillä naisilla, paljon harvemmin miehillä. Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin. Suuri hajonta johtuu siitä, ettei tuoksuyliherkkyydellä ole kunnollista määritelmää eikä objektiivista toteamistapaa. Sillä ymmärretään tuoksujen aiheuttamia ruumiillisia oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia, päänsärkyä ja silmien kirvelyä. Aiheuttajia ovat esimerkiksi aamulehden tuoksu, homeen haju, tupakansavu, hajuvedet ja hien haju. Joskus tuoksuyliherkkyden puhkeaminen on yhdistettävissä voimakkaaseen kemikaalialtistukseen, esimerkiksi altistumiseen voimakkaille bensiinihöyryille, tinnerille tai muille liuottimille. OireetEdellä mainitut oireet alkavat yleensä minuuteissa siitä, kun tuoksuyliherkkä on aistinut tuoksun. Oireilu on joillakin niin voimakasta, että he eivät esimerkiksi voi lukea aamun sanomalehteään muualla kuin liesituulettimen alla tai vasta iltapäivällä. Kokouksissa tuoksuyliherkkä välttää hieltä tuoksuvan, hajuvettä tai partavettä käyttäneen työtoverin läheisyyttä. Hän voi myös jättää menemättä kokoukseen oireiden pelossa. Huono ilmanvaihto tai hoitamaton vesivahinko-ongelma saa oireilemaan ison joukon työntekijöistä. Jotkut ovat niin herkkiä vesivahinkohomeiden ja -bakteerien tuoksulle, että oireilevat esimerkiksi kaupan kassajonossa toisen asiakkaan vaatteisiin tarttuneen hajun takia, vaikka tämä toinen asiakas ei olisi huomannut kotonaankaan mitään vesivahinkoon viittaavaa. Taudin toteaminenTuoksuyliherkkyyttä ei voi todeta objektiivisilla mittauksilla. Diagnoosin asettaminen, mikäli sellainen tehdään, tapahtuu oirekyselyn avulla. Voimakkaimmin oireilevia on hankala erottaa esimerkiksi paniikkihäiriöisistä. Tuoksuyliherkät eivät koetilanteissa erota eri tuoksuja kontrollihenkilöitä paremmin, mutta siinä missä tuoksuille reagoimattoman henkilön aistit tottuvat nopeasti voimakkaaseenkin tuoksuun, tuoksuyliherkän elimistössä ei tottumista tapahdu. ItsehoitoAntihistamiini saattaa lievittää oireita jonkin verran. Ainakin sitä kannattaa kokeilla. Muuten ei ole muuta tehtävissä kuin välttää paikkoja, henkilöitä ja tilanteita, jotka laukaisevat oireilun. On tehty alustavia kokeita limakalvojen totuttamiseen voimakkaisiin tuoksuihin. Osalla oireilijoista se ilmeisesti toimii mutta ainakaan toistaiseksi totuttamisella ("siedätyksellä") ei ole laajempaa käytännön merkitystä. On myös esitetty, että kudosten lämpiäminen saunassa auttaisi muun muassa tuoksuyliherkkyydessä. Ainakin sellaiseen on teoreettinen pohja. Sitä kannattaa ainakin kokeilla. Milloin hoitoon?Kun oireilu häiritsee päivittäisiä toimintoja, on hyvä käydä keskustelemassa lääkärin kanssa. Usein voidaan vaikuttaa työpaikan ilmastointiin, lämmitykseen ja siivoukseen ja sopia työtoverien kanssa yleisestä tuoksuttomuudesta. Lääkettä oireiluun ei kuitenkaan ole. Vaikeimmissa tapauksissa ongelma yritetään ratkaista ns. kognitiivisella käyttäytymisterapialla. EhkäisyTuoksuyliherkkyyden puhkeamisen estämiseen ei tunneta muita keinoja kuin voimakkaitten kemikaalialtistusten välttäminen. Käytettyjä lähteitäBailer J, Witthöft M, Rist F. Psychological predictors of short- and medium term outcome in individuals with idiopathic environmental intolerance (IEI) and individuals with somatoform disorders. J Toxicol Environ Health A. 2008; 71(11–12): 766–75. Bornschein S, Hausteiner C, Römmelt H, Nowak D, Förstl H, Zilker T. Double-blind placebo-controlled provocation study in patients with subjective Multiple Chemical Sensitivity (MCS) and matched control subjects. Clin Toxicol (Phila). 2008 Jun; 46(5): 443–9. Eis D, Helm D, Mühlinghaus T, Birkner N, Dietel A, Eikmann T, Gieler U, Herr C, Lacour M, Nowak D, Pedrosa Gil F, Podoll K, Renner B, Andreas Wiesmüller G, Worm M. The German Multicentre Study on Multiple Chemical Sensitivity (MCS). Int J Hyg Environ Health. 2008 Oct; 211(5–6): 658–81. Pall ML. Do sauna therapy and exercise act by raising the availability of tetrahydrobiopterin? Med Hypotheses. 2009 Oct; 73: 610–3. |
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Uutta TerveyskirjastossaUutispalvelu Duodecim |
||
|
© 2010 Kustannus Oy Duodecim • Kalevankatu 20, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||