Etusivu » Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt

Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt

Lääkärikirja Duodecim
7.3.2016
Psykiatrian erikoislääkäri Timo Partonen

Vuorokausirytmi ja unentarve

Unettomuus ja väsymys ovat väestössä hyvin yleisiä. Nukkumisen ja sen ongelmien ymmärtämiseksi uni on nähtävä osana vuorokausirytmiä. Unen ajoittumisen ja rakenteen määrittelee sekä hermoston sisäsyntyinen vuorokausirytmi että valveilla oltaessa kertyvä unentarve. Näistä kahdesta samanaikaisesta prosessista syntyy käyttäytymisen tasolla nähtävä henkilön uni-valverytmi.

Vuorokausirytmi on näistä prosesseista määräävämpi. Se perustuu aivoissa sijaitsevan elimistön sisäisen keskuskellon toimintaan. Keskuskello synnyttää otolliset aikaikkunat, jolloin voi nukahtaa väsyneenä ja herätä virkistyneenä. Uni-valverytmi, nukutut univaiheet ja unihäiriöt vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja mielialaan.

Sisäisellä keskuskellolla on vanhemmiten taipumus jätättää, ja jotta se pysyisi ajassa, sen on saatava säännöllinen aikamerkki. Keskuskelloa tahdistavista ulkoisista aikamerkeistä voimakkain on valoisan ja pimeän vaihtelu. Muita ovat säännölliset aterioinnit sekä rutiininomaiset heräämis- ja nukkumaanmenoajat aamulla ja illalla. Näiden avulla henkilö voi pysytellä 24 tunnin mukaisessa aikataulussa. Jos aikamerkit poistetaan, alkaa henkilön sisäinen keskuskello noudattaa omaa aikatauluaan.

Uni-valverytmin häiriöt

Uni-valverytmin häiriöitä ovat viivästynyt unijakso, aikaistunut unijakso, kaamosunettomuus, epäsäännöllinen unirytmi, tahdistumaton unirytmi, vuorotyöunettomuus sekä aikaerorasitus (ks. taulukko «Uni-valverytmin häiriöt ja niiden hoito»1). Niiden oireena on useimmiten joko unettomuutta, väsymystä tai liikaunisuutta. Nämä oireet johtuvat henkilön sisäisen keskuskellon ja ympäristön ulkoisen aikataulun välisestä epätahdista. Oireet ovat usein joko jatkuvia tai toistuvia ja voivat aiheuttaa niistä kärsivälle merkittävää haittaa monilla tärkeillä toiminnan alueilla.

Uni-valverytmin häiriöiden selvittelyn perustana on lääkärin tekemä huolellinen haastattelu ja potilaan fyysinen tutkiminen. Lisäksi käytetään tilanteen mukaan muun muassa uni-valvepäiväkirjaa 2–3 viikon ajalta, erilaisia kyselylomakkeita (mm. henkilön sisäsyntyisen vuorokausirytmin tyypin eli kronotyypin selvittämiseksi) sekä aktigrafiaa (liikeaktiivisuuden rekisteröintiä ranteessa pidettävällä anturilla) vähintään viikon ajalta. Uni-valverytmin häiriön syiden selvittely ja hoidon suunnittelu vaativat aktiivista otetta ja aikaa. Hoidon aloittamisella on harvoin kiire.

Hoito

Erilaisten uni-valverytmin häiriöiden hoidon periaatteet on esitetty taulukossa «Uni-valverytmin häiriöt ja niiden hoito»1.

Taulukko 1. Uni-valverytmin häiriöt ja niiden hoito
Uni-valverytmin häiriöHoito
Viivästynyt unijaksoKirkasvaloa 5 000–10 000 luksia silmien kautta heräämisen jälkeen 30–120 minuuttia. Melatoniinia 0,5–3 mg 5 tuntia ennen tavanomaista nukkumaanmenoaikaa.
Aikaistunut unijaksoKirkasvaloa 5 000–10 000 luksia silmien kautta illan aikana 120 minuuttia (esimerkiksi kello 19–21)
KaamosunettomuusKirkasvaloa 2 000–3 000 luksia silmien kautta heräämisen jälkeen 30–60 minuuttia. Tarvittaessa lisäksi sarastusvaloa 30 minuuttia ennen haluttua heräämisaikaa.
Epäsäännöllinen unirytmiPerussairauden käypä hoito. Lisäksi luonnonvaloa ulkona poutasäällä tai kirkasvaloa silmien kautta aamupäivän aikana. Melatoniinia 0,5–5 mg iltaisin.
Tahdistumaton unirytmiSokeille henkilöille melatoniinia 0,5 mg 1 tunti ennen nukkumaanmenoaikaa. Näkeville henkilöille kirkasvaloa 2 000–10 000 luksia silmien kautta heräämisen jälkeen 30–120 minuuttia.
VuorotyöunettomuusTyövuorosuunnittelun lisäksi mahdollisuuksien mukaan kirkasvaloa tai nokoset työvuoron aikana sekä tarvittaessa lyhytpsykoterapia
AikaerorasitusAuringonpaisteessa tai kirkasvaloa silmien kautta lentomatkan saneleman aikataulun mukaisesti. Melatoniinia 5 mg iltaisin 4 vuorokauden ajan.

Viivästynyt unijakso (viivästyneen univaiheen oireyhtymä) on yleisin uni-valverytmin häiriö. Se on tavallinen nuoremmissa ikäryhmissä. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan aikuisista 1,5–9 % kärsii viivästyneestä unijaksosta. Hoidon tarkoituksena on aikaistaa vuorokausirytmejä, jolloin luonnollinen väsymys ja nukahtamiselle otollinen hetki ilmaantuvat aiemmin illalla. Tähän pyritään oleskelemalla kirkasvalossa aamuisin ja ottamalla melatoniinia iltaisin sekä vähitellen aikaistamalla päivän sosiaalista lukujärjestystä.

Aikaistunut unijakso (aikaistuneen univaiheen oireyhtymä) on tavallinen vanhemmissa ikäryhmissä. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan aikuisista 1–7 % kärsii viivästyneestä unijaksosta. Hoidon tarkoituksena on myöhentää vuorokausirytmejä, jolloin luonnollinen väsymys ja nukahtamiselle otollinen hetki ilmaantuvat myöhemmin illalla. Tämä saadaan aikaan oleskelemalla kirkasvalossa iltaisin. Melatoniinia ei tule ottaa aamulla.

Kaamosunettomuus ilmenee syksyn ja talven aikana tavallisesti siten, että nukahtamisensa jälkeen henkilö herää keskellä yötä ja valvoo 1–3 tuntia nukahtaakseen sen jälkeen uudelleen. Norjalaisen tutkimuksen mukaan 18 % naisista ja 9 % miehistä kärsii kaamosunettomuudesta. Hoidon tarkoituksena on säännöllistää vuorokausirytmejä, lievittää unettomuutta ja kohentaa yöunen laatua.

Epäsäännöllinen unirytmi on uni-valverytmin häiriö, joka ilmaantuu yleensä jonkin sairauden yhteydessä. Tavallisimpia syitä ovat lapsilla hermoston kehitykseen liittyvät häiriöt, aikuisilla muistisairaudet, aivovammat ja aivokasvaimet. Hoidon tarkoituksena on perussairauden hyvän hoidon ohella säännöllistää vuorokausirytmejä ja yhdistää unijaksot yhdeksi riittävän pitkäksi yöuneksi. Tämän takia hoito on suunniteltava siten, että se muodostaa sisäisen keskuskellon toiminnalle loogisen kokonaisuuden. Hoitoon voi kuulua muun muassa valossa oleskelua aamupäivän aikana, säännöllisinä mutta kiireettöminä toistuvia toimintoja päivän aikana ja melatoniinia iltaisin aina samaan kellonaikaan.

Tahdistumaton unirytmi (muu kuin 24-tuntinen vapaasti juokseva uni-valverytmi) on sokeilla henkilöillä tavallinen uni-valverytmin häiriö. Englantilaisen tutkimuksen mukaan valoa aistimattomista sokeista 63 % ja valoa aistivista sokeista 21 % kärsii tahdistumattomasta unirytmistä. Myös näkevillä henkilöillä voi olla tahdistumaton unirytmi. Tahdistumattoman unirytmin kanssa samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia. Hoidon tarkoituksena on tahdistaa sisäinen keskuskello 24 tunnin mukaiseen aikatauluun.

Vuorotyöunettomuus (vuorotyöhön ja epäsäännöllisiin työaikoihin liittyvä unettomuus) on etenkin kolmivuorotyön yövuoroihin ja epäsäännöllisiin työaikoihin sidoksissa oleva uni-valverytmin häiriö. Hoidon tarkoituksena on lievittää henkilön sisäisen keskuskellon ja työvuoron ulkoisen aikataulun välillä olevaa epätahtia. Työvuorosuunnittelun lisäksi vuorotyöunettomuutta voi ehkäistä ja lievittää sopivilla elämäntavoilla ja stressinhallintakeinoilla sekä itsehoidolla. Ratkaisut löytyvät usein perheen, ystävien, työtovereiden tai työterveyshuollon avulla. Lääkkeettömät keinot ovat hoidossa ensisijaisia. Tarkemmat ohjeet hoidon suunnittelua varten löytyvät unettomuuden Käypä hoito -suosituksesta «Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia»1.

Aikaerorasitukseksi kutsutaan kaikkia niitä oireita, jotka seuraavat aikaerolennon jälkeen. Sisäinen keskuskello sopeutuu äkillisesti vaihtuneeseen ulkoiseen aikatauluun, mutta se vie aikaa. Sopeutumiseen tarvittava aika riippuu lennon suunnasta ja sen aikana ylitettyjen aikavyöhykkeiden lukumäärästä. Rasitus kestää itään päin lennettäessä pitempään, koska sisäisen kellon on helpompi jätättää kuin edistää käyntiään. Aikaero kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon jo matkaa valmisteltaessa. Aikaerorasituksen hoitona on valo tai melatoniini. Valo pitää virkeänä, melatoniini helpottaa nukahtamista. Valossa oleskelu täytyy kuitenkin osata ajoittaa oikein, ja valolta on syytä myös suojautua oikeaan aikaan joko käyttämällä aurinkolaseja tai pysyttelemällä sisällä. Melatoniini tulee ottaa viimeistään kello 23 paikallista aikaa, jotta sisäinen keskuskello tahdistuisi loogisella tavalla. Tarkemmat ohjeet hoitoa varten löytyvät Matkailijan terveysoppaasta «Aikaerorasitus»2.

Itsehoito

Uni-valverytmin häiriöissä on terveydenhuollon ammattihenkilön antaman hoidon ohella tärkeää myös itsehoito. Vuorokausirytmin säännöllistämiseen ja sisäisen keskuskellon tahdistamiseen sopivia ohjeita on esitetty taulukossa «Voit säännöllistää vuorokausirytmiäsi näiden ohjeiden avulla.»2.

Taulukko 2. Voit säännöllistää vuorokausirytmiäsi näiden ohjeiden avulla.
OhjeetTehtävä 1Tehtävä 2
1Nuku itsellesi riittävän pitkä yöuni.Vältä univelkaa. Käytä tässä apunasi taulukon «Jos kärsit univaikeuksista, voit parantaa unesi laatua näiden ohjeiden avulla.»3 ohjeita.
2Jos olet menossa yöunille, älä syö enää kello 20:n jälkeen.Vältä runsasrasvaisia ruokia. Vältä alkoholia illan aikana.
3Harrasta kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä, 45–60 minuuttia kerrallaan 2–3 kertaa viikossa.Ajoita kuntoliikunta kello 16:n ja 19:n välille. Kevyemmin voit liikkua vielä tämän jälkeen.
4Ota syksyllä ja talvella silmiin tulevaa kirkasvaloa tai sarastusvaloa 30–60 minuuttia kerrallaan 5–7 aamuna viikossa.Ajoita valossa oleskelu kello 6:n ja 9:n välille.

Unen virkistävyyden kohentamiseksi sopivia ohjeita on esitetty taulukossa «Jos kärsit univaikeuksista, voit parantaa unesi laatua näiden ohjeiden avulla.»3. Niiden esimerkkinä on tilanne, jossa henkilö haluaa nukkua yöunet. Riittävän pitkälle yöunelle otollisin aikaikkuna on useimmiten kello 21:n ja kello 1:n välillä. Ohjeita voi soveltaa myös tilanteissa, joissa halutaan nukkua yksi pitkä unijakso muuna aikana vuorokaudesta kuin yöllä.

Taulukko 3. Jos kärsit univaikeuksista, voit parantaa unesi laatua näiden ohjeiden avulla.
OhjeetTehtävä 1Tehtävä 2
1Rauhoita kiire. Käytä itsellesi sopivia iltarutiineja apuna. Mene vuoteeseen vasta silloin, kun olet väsynyt tai unelias.Kirjoita mieltäsi askarruttavat asiat muistiin, tai pidä päiväkirjaa, ja sovi itsesi kanssa, että palaat huoliin vasta seuraavana päivänä nukuttuasi yön yli. Pyri tämän jälkeen aktiivisesti rentoutumaan.
2Kun tarkoituksenasi on mennä vuoteeseen nukkumaan, käytä tämän jälkeen vuodetta vain nukkumiseen.Älä syö, katso televisiota tai videoita, puhu puhelimessa, surffaile netissä tai työskentele tietokoneella, kun olet vuoteessa. Siivoa nämä laitteet pois makuuhuoneesta.
3Jos heräät yöllä, nouse vuoteesta ja mene toiseen huoneeseen aina silloin, kun et saa unen päästä uudelleen kiinni noin 15 minuutissa.Palaa vuoteeseen vasta silloin, kun olet väsynyt tai unelias.
4Nouse aamuisin aina samaan aikaan riippumatta siitä, kuinka pitkään olet yöllä nukkunut.Raivaa sosiaalinen lukujärjestyksesi siten, että siellä on tilaa itsellesi riittävän pitkälle yöunelle.
5Älä nuku päiväunia.Pidä itsesi vireänä päivisin. Käy ulkona, jos se on mahdollista. Viettäessäsi aikaa sisällä muista venytellä ja liikkua taukojen aikana.

Käytettyjä lähteitä

Abbott SM, Reid KJ, Zee PC. Circadian Rhythm Sleep-Wake Disorders. Psychiatr Clin North Am 2015;38(4):805-23. «PMID: 26600110»PubMed

Partonen T. Valosta aikaa – Sisäinen aika ja terveys. Kustannus Oy Duodecim, 2012.

Partonen T. Lisää unta – kiireen lyhyt historia. Kustannus Oy Duodecim, 2014.

Partonen T. Aikaerorasitus. Kirjassa: Kainulainen K, Pekkanen E, Turtiainen P (toim.). Matkailijan terveysopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2015 «Aikaerorasitus»2.

Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Unettomuus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla Internetissä «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067»1.