Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Valkojäkälä

Lääkärikirja Duodecim
24.9.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Valkojäkälä (latinaksi Lichen sclerosus et atrophicus, LSA) on ihon sidekudoksen sairaus, jossa ihon kollageeni- ja kimmosäikeet rappeutuvat ja verisuonisto kärsii. Tautia on enemmän naisilla kuin miehillä. Sitä on myös lapsilla. Sen syytä ei tunneta. Sitä pidetään yleisesti autoimmuunitautina.

Oireet

Tauti alkaa yleensä noin 5 mm:n kokoisina vaaleina läiskinä, joita voi olla yksittäin tai ryhminä. Niiden koko voi kasvaa kuukausien kuluessa jopa 10–15 cm:iin. Samalla läiskät muuttuvat helmenvalkeiksi ja sormin tunnustellen kiinteiksi, lähes koviksi. Läiskiä on naisilla etenkin niskassa, rintojen alla ja välissä (kuva «Valkojäkälä rinnassa»1), kainaloissa, yläraajojen koukistajapuolilla, ulkosynnyttimissä ja perävaossa, miehillä esinahassa, terskassa ja peräaukon ympärillä. Esinahan ja terskan valkojäkälän toinen termi on Balanitis xerotica obliterans (ks. kuva «Peniksen balanitis xerotica obliterans»2). Sukuelinten ja perävaon valkojäkälä kutiaa, usein voimakkaastikin. Rintojen alla, kainaloissa ja genitaaleissa sekä perävaossa olevat läiskät voivat haavautua (kuva LSA, kainalo «Valkojäkälä kainalossa»3).

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään yleensä oireiden ja taudinkuvan perusteella. Koepalaa tarvitaan, jos epäillään ihosyöpää tai jos tauti muistuttaa sklerodermaa (ks. «Skleroderma iholla»1). Naisten ulkosynnytinten valkojäkälä voi olla vaikea erottaa punajäkälästä niin kliinisesti kuin mirkoskooppisestikin.

Itsehoito

Valkojäkälä on krooninen. Erityisesti genitaalialueen ja perävaon valkojäkälään voi vuosien kuluessa tulla ihosyöpä, mutta riskin suuruuta ei tunneta tarkkaan. Hyvä hygienia vähentää syöpävaaraa jonkin verran. Vartalon ja raajojen valkojäkälää voidaan hoitaa ultravioletti A-säteilyllä. Myös auringonvalo saattaa pienentää ja pehmentää läiskiä. Synnytinelinten tai perävaon valkojäkälää sairastavan on syytä käydä lääkärissä 1–2 vuoden välein niin kauan kuin oireita on. Muuten potilas ei voi juuri vaikuttaa taudin kulkuun.

Milloin hoitoon?

Kaikki kiinteät, valkeat läiskät kuuluvat lääkärin diagnosoitaviin tauteihin. Tavallisimmat hoidot ovat erittäin vahva kortisonivoide ( «Kortisonivoiteet»2) ja paikallistulehdussalpaajavoide (takrolimuusi tai pimekrolimuusi) (ks. «Takrolimuusivoiteet»3). Myös valohoitoja (ks. «UV-valohoito»4) voidaan käyttää.

Ehkäisy

Ei tunneta keinoja, joilla valkojäkälän ilmaantumista tai pahentumista voitaisiin ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Meffert J. Lichen sclerosus et atrophicus. www.emedicine.medscape.com/article/1123316

Pugliese JM, Morey AF, Peterson AC. Lichen sclerosus: review of the literature and current recommendations for management. J Urol. 2007 Dec; 178(6): 2268–76.

Kreuter A, Wischnewski J, Terras S, Altmeyer P, Stücker M, Gambichler T. Coexistence of lichen sclerosus and morphea: A retrospective analysis of 472 patients with localized scleroderma from a German tertiary referral center. J Am Acad Dermatol. 2012 Apr 23, sähköinen esijulkaisu.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi