Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Vesirokko

Lääkärikirja Duodecim
15.11.2012
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Syyt

Vesirokko on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster virus) aiheuttama kuumetauti. Suomessa ei toistaiseksi ole yleistä rokotusta vesirokkoa vastaan ja niinpä tautia edelleen esiintyy etenkin lapsilla. Vesirokkovirus jää taudin jälkeen asumaan elimistöön kuten muutkin herpesvirukset. Tämä voi myöhemmin ilmetä vyöruusuna eli pieninä ja kivuliaina ihottuma-alueina, joiden ilmaantumiseen mm. stressi vaikuttaa.

Löydökset

Suomessa käytännöllisesti katsoen kaikki sairastavat vesirokon. Aikuisväestössä on sairastumattomia vain 1–3 %. Valtaosa vesirokkotapauksista ilmaantuu ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Vesirokon vakavuus nousee iän myötä. Vesirokko on erittäin tarttuva, ja oleskelu vesirokkopotilaan kanssa samassa huoneessa riittää tartuntaan. Vesirokon itämisaika on 14–21 vuorokautta. Tauti alkaa yleensä ihottumalla, jolloin vartaloon ilmestyy punoittavia ja kutisevia paukamia. Osa niistä muuttuu nopeasti rakkuloiksi, jotka samenevat, usein rikkoutuvat tai painuvat keskeltä kasaan ja arpeutuvat parin päivän kuluessa. Uusia paukamia muodostuu yleensä noin 3–4 päivän ajan. Useimmilla lapsilla on yleisoireita, kuten kuumetta, yskää, ruokahaluttomuutta, väsymystä ihottuman puhjetessa tai jo ihottumaa edeltävänä päivänä. Vesirokon oireet voivat kuitenkin jäädä hyvin lieviksi eli tauti ilmenee vain muutamana ihorakkulana. Vesirokon uusiminen on erittäin harvinaista. Vyöruusuepisodit ovat lapsilla harvinaisia, ja jos lapsella esiintyy ongelmaa toistuvasti, tästä on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Hoito

Vesirokko paranee itsestään viikossa. Kutinaan voi tarvittaessa käyttää suun kautta annettavaa antihistamiinivalmistetta. Myös mentolisprii voi viilentää kutiavaa ja kuumottavaa ihoa. Vesirokon jälkitaudit ovat harvinaisia. Yleisin ongelma on rakkuloiden raapimisen seurauksena ilmaantuva ihon tulehtuminen. Tulehtunutta aluetta on syytä hoitaa antibioottivoiteella ja joskus myös suun kautta annettavalla antibiootilla. Myös korvatulehduksen tai harvemmin keuhkokuumeen ilmaantuminen vesirokon yhteydessä on mahdollista mutta lapsilla harvinaista. Riski keuhkokuumeeseen on aikuisiän vesirokossa huomattavasti suurempi. Erittäin harvinaisena ongelmana voi vesirokon jälkeen ilmaantua keskushermoston tulehtumista, mikä ilmenee lähinnä lapsen kompurointina ja kävelyvaikeutena. Vesirokkoon on olemassa kohtalaisen tehokas lääke (asikloviiri), jota käytetään silloin kun vesirokko ilmenee lapsella, jonka puolustusjärjestelmässä on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikkoutta.

Vastasyntyneen vesirokko

Mikäli raskaana oleva nainen saa vesirokon, se voi siirtyä sikiöön ja aiheuttaa alkuraskauden aikana epämuodostumia ja kehitysvammaisuutta. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Vaarallisena lapsen kannalta pidetään äidin sairastumista vesirokkoon muutaman päivän sisällä ennen tai jälkeen synnytyksen. Lapsen sairastumisriski on tällöin 50 %. Jos äidin vesirokko puhkeaa tänä aikana, lapselle annetaan immunoglobuliinia heti syntymän jälkeen tai, jos äidille ilmaantuu oireita vasta synnytyksen jälkeen, heti oireiden ilmaantuessa. Oireiden ilmetessä vastasyntynyt hoidetaan asikloviiri -lääkkeellä. Vastasyntyneen ja juuri synnyttäneen äidin vesirokkoon suhtaudutaan siis vakavasti ja asiasta tule aina ottaa yhteys lääkäriin.

Ehkäisy

Vesirokon ehkäisemiseksi käytössä on tehokas rokote, joka ei kuitenkaan kuulu yleiseen rokotusohjelmaan. Rokote voidaan turvallisesti antaa yli 1-vuotiaille. Vesirokkorokotus suositellaan annettavaksi kaikille 13 vuotta täyttäneille taudille alttiille henkilöille. Tässä ikäryhmässä komplikaatiot ovat yleisempiä kuin nuoremmilla. Rokote on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi myös tässä ikäryhmässä. Alle 13-vuotiaille katsotaan yhden rokoteannoksen riittävän, mutta 13 vuotta täyttäneille annetaan kaksi rokotusta 3 kuukauden välein. Vesirokkorokote aiheuttaa vain vähän sivuvaikutuksia. Yksittäisiä näppylöitä tai (harvoin) rakkuloita esiintyy 1–2 viikon kuluttua rokotuksesta noin viidellä prosentilla rokotetuista. Yleisoireet ovat erittäin harvinaisia.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi