Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ohjeita matkailijalle
 
 

Vesirokko

Lääkärikirja Duodecim
31.12.2014
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Syyt

Vesirokko on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster virus) aiheuttama kuumetauti. Suomessa ei toistaiseksi ole yleistä rokotusta vesirokkoa vastaan ja niinpä tautia edelleen esiintyy etenkin lapsilla. Vesirokkovirus jää taudin jälkeen asumaan elimistöön kuten muutkin herpesvirukset. Tämä voi myöhemmin ilmetä vyöruusuna eli pieninä ja kivuliaina ihottuma-alueina, joiden ilmaantumiseen mm. stressi vaikuttaa.

Löydökset

Suomessa käytännöllisesti katsoen kaikki sairastavat vesirokon. Aikuisväestössä on sairastumattomia vain 1–3 %. Valtaosa vesirokkotapauksista ilmaantuu ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Vesirokon vakavuus nousee iän myötä. Vesirokko on erittäin tarttuva (hengitystiet, rakkulaneste), ja oleskelu vesirokkopotilaan kanssa samassa huoneessa riittää tartuntaan. Vesirokon itämisaika on 10–21 vuorokautta. Useimmilla lapsilla on yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja väsymystä ihottuman puhjetessa tai jo ihottumaa edeltävänä1–2 päivänä. Tyypillisesti iholle ilmestyy punoittavia ja kutisevia paukamia, jotka muuttuvat muutamassa tunnissa rakkuloiksi. Rakkulat samenevat, usein rikkoutuvat tai painuvat keskeltä kasaan ja arpeutuvat parin päivän kuluessa. Uusia rakkuloita muodostuu yleensä noin 3–4 päivän ajan, joten lapsella on samanaikaisesti todettavissa eri vaiheissa olevia muutoksia. Rakkuloita ilmaantuu ennen kaikkea vartalolle, mutta myös esim. hiuspohjaan ja suun limakalvolle. Vesirokon oireet voivat kuitenkin jäädä hyvin lieviksi eli tauti ilmenee vain muutamana ihorakkulana. Vesirokon uusiminen on erittäin harvinaista. Vyöruusuepisodit ovat lapsilla harvinaisia, ja jos lapsella esiintyy ongelmaa toistuvasti, tästä on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Hoito

Vesirokko paranee itsestään viikossa. Kutinaan voi tarvittaessa käyttää suun kautta annettavaa antihistamiinivalmistetta. Myös mentolisprii voi viilentää kutiavaa ja kuumottavaa ihoa. Vesirokon jälkitaudit ovat harvinaisia. Yleisin ongelma on ihon tulehtuminen bakteeri-infektion seurauksena, jolloin rakkuloiden ympäristö punoittaa ja joskus märkii. Bakteeritulehdusta on syytä hoitaa suun kautta annettavalla antibiootilla. Myös korvatulehduksen tai harvemmin keuhkokuumeen ilmaantuminen vesirokon yhteydessä on mahdollista mutta lapsilla harvinaista. Riski keuhkokuumeeseen on aikuisiän vesirokossa huomattavasti suurempi. Erittäin harvinaisena ongelmana voi vesirokon jälkeen ilmaantua keskushermostotulehdus, joka ilmenee lähinnä lapsen kompurointina ja kävelyvaikeutena. Vesirokkoon on olemassa tehokas lääke (asikloviiri), jota käytetään silloin kun vesirokko ilmenee lapsella, jonka puolustusjärjestelmässä on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikkoutta. Asikloviiri-lääkitystä on perusteltua antaa myös yli 13-vuotialle nuorille ja aikuisille, joilla vakavamman taudin riski on kohonnut. Mikäli raskaana oleva nainen saa vesirokon, se voi siirtyä sikiöön ja aiheuttaa alkuraskauden aikana epämuodostumia ja kehitysvammaisuutta. Mikäli raskaana olevalla naisella epäillään vesirokkoa tai vesirokkotartuntaa, on aina syytä ottaa yhteys hoitoyksikköön.

Vastasyntyneen vesirokko

Vaarallisena lapsen kannalta pidetään äidin sairastumista vesirokkoon 0–5 päivään ennen tai kahden päivän sisällä synnytyksestä. Lapsen sairastumisriski on tällöin noin 20 %. Jos äidin vesirokko puhkeaa tänä aikana, vastasyntyneelle annetaan immunoglobuliinia ja asykloviiri-lääkitys. Mikäli vastasyntyneen perheessä joku muu sairastuu vesirokkoon, hoitoa ei tarvita.

Ehkäisy

Vesirokon ehkäisemiseksi käytössä on tehokas rokote, joka ei kuitenkaan kuulu yleiseen rokotusohjelmaan. Rokote voidaan turvallisesti antaa yli 1-vuotiaille. Vesirokkorokotus suositellaan annettavaksi kaikille 13 vuotta täyttäneille taudille alttiille henkilöille. Alle 13-vuotiaille katsotaan yhden rokoteannoksen riittävän, mutta 13 vuotta täyttäneille annetaan kaksi rokotusta 3 kuukauden välein. Rokotus voidaan antaa myös 3 vrk:n sisällä vesirokkotartunnasta, jolloin vaikean vesirokon mahdollisuus vähenee. Vesirokkorokote aiheuttaa vain vähän sivuvaikutuksia. Yksittäisiä näppylöitä tai (harvoin) rakkuloita esiintyy 1–2 viikon kuluttua rokotuksesta noin viidellä prosentilla rokotetuista. Yleisoireet ovat erittäin harvinaisia.

Vesirokon tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen ihottuman alkua ja jatkuu kunnes rakkulat ovat kuivuneet eli noin 5 vrk. Tänä aikana lasta ei tule viedä päivähoitoon tai kouluun.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Käytettyjä lähteitä

Renko R. Vesirokko. Lääkärin käsikirja. Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi