Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Terve suu
 
 

Vyöruusu (Herpes zoster)

Lääkärikirja Duodecim
8.4.2015
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Vyöruusu on vesirokkoviruksen (ks. «Vesirokko»1) aiheuttama paikallinen infektio yleensä yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon hermottamalla alueella. Sitä on harvoin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Iän karttuessa vyöruusu yleistyy, ja yli 80-vuotiaista sellaisen voi saada jopa joka toinen. Jos elimistön vastustuskyky on voimakkaasti alentunut esimerkiksi luuytimen sairauden, solunsalpaajalääkityksen tai HI-virusinfektion takia, tauti voi levitä koko kehoon. Vyöruusu voi uusiutua 1–4 %:lla sen jo sairastaneista vuosienkin kuluttua. Virus jää vesirokon jälkeen piileksimään hermon juureen, josta se aktivoituu ja siirtyy hermoa pitkin ihoon.

Vyöruusun oireet

Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle toiselle puolelle kehoa. Yleisin se on vartalolla ja kasvoissa. Kasvohermojen alueella esiintyessään se saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita myös suun ja nielun limakalvoon. Neljällä viidestä potilaasta ensimmäinen oire on kipu ja särky. Ne alkavat 1–8 vuorokautta ennen kuin iho alkaa punoittaa ja siihen nousee muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita. Rakkulaihottuma on toispuoleinen eikä ylitä vartalon keskiviivaa. Sairauden tunnetta ja lämmönnousua on useilla. Rakkulat lisääntyvät joitakin päiviä, jopa viikon ajan. Niiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin (kuva «Vyöruusu kyljen alueella»1). Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja sitten parantuvat 4–6 viikon aikana. Joissakin tapauksissa rakkuloita ei ilmesty lainkaan. Vyöruusualueella särky saattaa kestää kuukausia, harvoin vuosia iho-oireiden häviämisen jälkeen. Pitkittynyttä hermosärkyä esiintyy joka viidennellä yli 80-vuotiaista, mutta vain 5 %:lla alle 60-vuotiaista.

Taudin toteaminen

Tyypillisessä tapauksessa diagnoosin teossa ei ole vaikeuksia. Pakaran genitaaliherpes saattaa olla vyöruusun kaltainen. Silloin viruksen osoittaminen rakkulanäytteestä on aiheellista. Vasta-aineiden osoittamisesta verestä ei ole apua.

Vyöruusun itsehoito

Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa potilaalle sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä. Ihoa hoidetaan pesuilla ja kylvyillä sekä antiseptisellä voiteella. Vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia. Ne voivat tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Vyöruusurakkuloiden peittäminen hydrokolloidisiteellä (apteekista) estää virusten leviämisen ympäristöön tehokkaammin kuin peittäminen harsositeellä tai laastarilla.

Milloin lääkäriin?

Vyöruusu otsalla tai nenän ja silmän seudussa, kova särky, laaja rakkulakylvö, huono yleiskunto, immuunivajaustila ja yli 60-vuoden ikä ovat syitä hakeutua lääkäriin vuorokauden sisällä päiväaikaan. Viruslääkehoito (asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri) vähentää iho- ja silmäoireita ja kipua. Hoidosta on apua, jos se aloitetaan kolmen vuorokauden sisään oireiden alkamisesta. Vyöruusun aiheuttamaan voimakkaaseen hermosärkyyn käytetään tarvittaessa mm. pregabaliinia, gabapentiiniä, tramadolia tai oksikodonia.

Vyöruusun ehkäisy

Vyöruusun puhkeamista voi ehkäistä rokotteella (Zostavax), jota käytetään 60-vuotta täyttäneillä. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Käytettyjä lähteitä

Haanpää M. Vyöruusu. Lääkärin käsikirja 2014.

Albrecht MA. Treatment of herpes zoster in the immunocompetent host. http://www.uptodate.com

Lauhio A ja Anttila V-J. Vyöruusun ehkäisy ja hoito. Duodecim 2009; 125(15): 1608–14

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi