Etusivu » Jäykkäkouristus, tetanus

Jäykkäkouristus, tetanus

Lääkärikirja Duodecim
15.11.2016
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Jäykkäkouristus on maaperästä haavoihin saatavien Clostridium tetani -bakteeri-itiöiden aiheuttama tauti, joka aiheuttaa halvauksen ja usein kuoleman. Tauti on erittäin harvinainen Suomessa, ja sitä vastaan on rokote.

Esiintyvyys

Jäykkäkouristus on yleinen tappava tauti lämpimissä kehitysmaissa. Siihen arvellaan kuolevan miljoona ihmistä vuosittain. Kehitysmaissa se on erityinen uhka vastasyntyneille. Suomessa todettiin vielä 1940-luvulla 50 tapausta vuosittain, 1970-luvulla 10 ja nykyään yksi tai ei yhtään tapausta vuodessa. Itse bakteeri on yleinen kaikkialla maaperässä, missä sen itiöt säilyvät ympäri vuoden. Bakteeria on yleisesti myös esimerkiksi koiran suussa. Suomen harvat jäykkäkouristustaudit saadaan useimmiten kesäisin, jolloin saadaan eniten likaisia haavoja.

Tartunta ja taudin synty

Tartunta voi tapahtua, kun haavaan pääsee maaperän likaa ja haava ei pääse "hengittämään", eli siihen tulee hapenpuute. Tämä suosii tetanus-bakteeria. Suomessa viimeisimmät jäykkäkouristukset on saatu muun muassa polkupyöräilyssä saadusta haavasta, koiran puremasta ja ruusunpiikin pistosta. Haavan ei siten tarvitse olla suuri. Oireet kehittyvät bakteerin lisääntyessä haavassa ja tuottaessa hermomyrkkyä, joka leviää haavasta verenkierron ja hermorunkojen kautta kaikkialle elimistöön.

Oireet

Taudin oireet alkavat keskimäärin viikon, viimeistään kolme viikkoa sen jälkeen, kun bakteeri on päässyt lisääntymään likaisessa haavassa. Tyypillisesti, kolmessa tapauksessa neljästä, ensimmäinen oire on leukojen jäykistyminen (leukalukko). Tämä johtaa tälle taudille tyypilliseen ivallisuutta muistuttavaan kasvojen irvistykseen ("risus sardonicus"). Sairastunut on tällöin levoton, kuumeilee ja valittaa päänsärkyä. Päivien ja viikkojen aikana ensin kouristukset ja sitten halvaus etenevät vartalon lihaksiin ja raajoihin. Kouristukset voivat olla rajuja. Jos tauti johtaa kuolemaan, se seuraa useimmiten hengityshalvauksesta ja sydämen toiminnan häiriöistä.

Diagnoosi

Diagnoosi tehdään edellä kuvattujen oireiden avulla, eikä se ole tyypillisessä tapauksessa vaikeaa, jos potilaalla on ollut äskettäin likainen haava. Joskus haava tai pisto on ollut niin vähäinen, ettei siitä ole enää merkkejä, kun jäykkäkouristus alkaa. Muut Suomessa mahdollisesti saatavat ääreishermoston oireina ilmenevät infektiotaudit ovat harvinaisia, ja niissä oire on pikemminkin velttohalvaus kuin lihasten jäykistyminen ja kouristukset. Tällaisia ovat saastuneesta ruoasta saatava botulismi (ks. «Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli»1) ja syljen välityksellä tarttuva kurkkumätä (ks. «Kurkkumätä (difteria)»2), jotka molemmat myös johtuvat bakteerin tuottamasta myrkystä. Ainoastaan eläinten virustauti vesikauhu (ks. «Rabies eli vesikauhu (raivotauti)»3) alkaa usein lihaskrampein, mutta tautia ei esiinny Suomessa.

Hoito ja ennuste

Kun tauti on jo alkanut, sen kulkuun on vaikea vaikuttaa. Sairaaloissa annetaan ihmisverestä saatavaa jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta (antitoksiinia) lihakseen ja huolehditaan peruselintoiminnoista tarvittaessa tehohoidonkin keinoin hengitystä avustaen. Silti useampi kuin joka kymmenes kuolee. Jos jää henkiin, toipuminen halvauksista vie useita kuukausia.

Milloin lääkäriin

Hoitoon hakeutumista tulee harkita taudin ehkäisyn varmistamiseksi. Haavat ovat niin yleisiä ja jäykkäkouristus niin harvinainen, että haavan saaminen sinänsä ei ole syy pelätä tetanusta ja lähteä hoitoa hakemaan. Jos epäilee, ettei ole saanut haavaa puhtaaksi tai haavaan jää paljon maaperän ainesta, jos kyseessä on syvä pistovamma likaisella piikillä (esim. naulalla) tai jos haavaan jää runsaasti rikkoutunutta kudosta tai verihyytymiä, puhdistusta varten on syytä mennä hoitoon. Siellä voidaan tehdä huolellinen puhdistus tarvittaessa veitselläkin. Ei tiedetä, auttaako desinfektioaine haavan mekaanisen puhdistamisen lisänä. Eläimen puremaa on syytä käydä näyttämässä lääkärille vielä herkemmin kuin muita haavoja, sillä niihin liittyy jäykkäkouristuksen riskin lisäksi myös suuri muiden vakavien bakteeritulehdusten riski (ks. «Puremahaavat»4). Käsien ja kasvojen puremavammat ovat vaarallisimmat.

Rokotussuoja

Jäykkäkouristusrokotus, joka kuuluu Suomen yleiseen rokotusohjelmaan, on todennäköisin selitys sille, että tämä tauti on lähes hävinnyt Suomesta. Vuoden 1956 jälkeen syntyneistä lähes kaikki ovat saaneet perusrokotesarjan lapsuudessaan. Koululaiset ovat saaneet tehosteen 11–15-vuotiaana. Aikuisiällä rokotussuojan ylläpito vaatii tehosterokotteen ottamista 10 vuoden välein. Tätä tiheämmin rokotusta ei kannata ottaa edes tapaturmien yhteydessä, koska silloin siitä tulee tavallista kivuliaampi paikallinen reaktio. Etenkin ulkomaille lähtiessä jäykkäkouristussuoja on tärkeä (ks. «Matkailijan rokotukset»5). Esimerkiksi koiranpuremat ovat yleisimpiä maissa, jossa on runsaasti kulkukoiria.

Haavojen hoitoon liittyviä artikkeleita