Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Korvakäytävän tulehdus

Lääkärikirja Duodecim
31.10.2013
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Korvakäytävätulehduksesta on äkillisesti alkava ja krooninen muoto. Äkillinen on bakteerin, joskus sienenkin, aiheuttama kivulias tauti. Krooninen tulehdus ilmenee usein korvakäytävän ihon kutinana ja hilseilynä.

Tulehduksen syyt

Yleisimmin äkillisen korvakäytävän tulehduksen aiheuttaa korvan kaivamien, esimerkiksi yritettäessä poistaa vaikkua. Lapsien tulehduksista 70 % alkaa näin. Toinen yleinen syy on veden pääseminen toistuvasti korvakäytävään esimerkiksi uidessa. Erityinen riski on etelän lomilla, joilla pulikoidaan runsaasti uima- tai porealtaissa. Lämmin kostea ilmasto on näillä matkoilla jo sinänsä riskiä lisäävä.

Tavallisimmat äkillisen korvakäytävän tulehduksen aiheuttavat bakteerit ovat Stapyhylococcus aureus ja Pseudomonas aeriginosa. Joskus sienetkin, esimerkiksi Aspergillus, voivat aiheuttaa tämä taudin. Sienitulehdukset ovat yleisempiä diabetesta sairastavilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä, ja antibiottihoito voi altistaa niille. Jos vyöruusu (ks. «Vyöruusu (Herpes zoster)»1) tai ruusu (ks. «Ruusu (erysipelas)»2) on kasvojen alueella, sekin voi levitä korvakäytävään tai jopa ilmetä vain siellä.

Korvakäytävän pinta on tavallista ihoa. Krooninen tulehdus voi olla osa esimerkiksi atooppisen ihottuman tai psoriasiksen ihovaurioita. Bakteerit eivät ole mukana sen synnyssä.

Taudin oireet

Äkillisen korvatulehduksen tärkein oire on kova kipu. Bakteeritaudeissa se kehittyy kovaksi hyvin nopeasti, tunneissa tai parissa päivässä, sieni-infektioissa hitaammin, useiden päivien aikana. Kipu säteilee usein leukakulmaan. Korvan koskettelu ja leukojen liike pahentaa kipua. Joskus korvaa ei kivulta voi painaa tyynyyn. Korvakäytävän turpoaminen voi muuttaa äänten kuulumista ja heikentää kuuloa kipeässä korvassa. Korvasta voi olla näkyvää sameaa vuotoa. Kuume on harvinainen. Hoitamaton tulehdus voi johtaa alla olevan luun (kartiolisäkkeen) infektioon. Tämä infektio on harvinainen ja sen voi todeta vain lääkärin tutkimuksilla.

Kroonisen korvatulehduksen oire on yleisimmin viikkojen aikana lisääntyvä korvakäytävän kutina ja hilseily. Kipu ja nestevuoto korvasta ovat harvinaisia. Tauti ei ole kuumeinen.

Milloin hoitoon

Kova, nopeasti alkava korvakipu on aina syy käydä tutkittavana. Samoin vuoto korvasta ovat syy lääkärin tutkimuksiin, vaikka oire kehittyisi hitaamminkin. Korvaa ei pidä yrittää tutkia tai hoitaa itse ennen lääkärin arviota. Kroonisen tulehduksen suhteen lääkärikäynnin kiireellisyys riippuu siitä, miten suuri kiusa oireista on.

Taudin toteaminen ja hoito

Lääkäri tekee diagnoosin korvaan katsomalla. Usein korvakäytävä on niin tukossa, että se pitää ensin huuhdella puhtaaksi. Bakteeriviljely ei ole ensivaiheessa tarpeen hoidon valitsemiseksi. Useimmiten viljely tehdään jos hoito ei muutamassa päivssä ala auttaa.

Vaikka kyseessä on bakteeri- tai sienitulehdus, suun kautta annettavat antibiootit tai sienilääkehoidot eivät ole tarpeen eivätkä auta. Antibiootti voi pahentaakin tilannetta, jos aiheuttaja on sieni. Hoito toteutetaan paikallisilla lääkeliuoksilla. Hoidon aluksi korvakäytävä huuhdellaan puhtaaksi joko keittosuolalla tai sen ja spriin sekotuksella. Tarvittaessa huuhtelu toistetaan parin päivän päästä. Mikäli korvakäytävä on hyvin tukkoinen, siihen laitetaan tamponi, johon hoitavat korvatipat tiputetaan. Tipoissa on yleisimmin sekä antibiootteja että kortisonia. Antibiootit parantavat bakteeritulehduksen ja kortisoni hoitaa kipua ja turvotusta. Oire alkaa lievittyä parissa päivässä ja viikon kuurin aikana tulehdus yleensä paranee.

Kroonista korvakäytävätulehdusta hoidetaan samoilla liuoksilla tai voiteilla kuin vastaavia ihovaurioita muualla iholla.

Hoitotippojen laittaminen kotona

Etenkin turvonneeseen korvakäytävään tippahoitoa on vaikea saada perille. Tipat on syytä laittaa kylkiasennossa kipeä korva ylöspäin. Tiputuksen hetkellä korvakäytävää kannattaa vetää taakse- ja ylöspäin jolloin käytävä oikenee. Tiputuksen jälkeen korvalehteä liikutellaan edestakaisin ja maataan vielä kolmisen minuuttia kylkiasennossa.

Mikäli korvaan on asetettu tamponi lääke tiputetaan siihen. Lääkärin tulee vaihtaa tamponi 1-2 päivän välein.

Korvatippuja ei kannata laittaa korvaan kylmänä, esimerkiksi suoraan jääkaapista otettua, vaan lääkepullloa lämmitetään hetken käsissä. Kylmä neste voi aiheuttaa huimauksen ärsyttämällä sisäkorvaa.

Ehkäisy

Tärkeintä on, että korvaa ei kaivella itse mistään syystä eikä millään välineellä. Usein tällaiseen ryhdytään vahan eli vaikun poistamiseksi. Vaikku erittyy korvakäytävän ihon hiki- ja talirauhasista ja se on ihoa suojaava. Vaikku poistuu korvakäytävästä itsestään ja käytävän suulta sitä voi kyllä tarvittaessa poistaa (ks. «Korvakäytävän vahatulppa, korvavaha»3).

Jos kärsii toistuvista uimiseen liittyvistä korvakäytävätulehduksista voi turvautua korvaan ennen ja jälkeen uimisen laitettaviin booritippoihin (reseptilääke) tai alkoholisuihkeisiin (itsehoitovalmiste). Ääritapauksessa voi käyttää korvatulppia, mutta ne saattavat ärsyttävät korvakäytävää.

Käytettyjä lähteitä

Blomgren K. Kesäkorva eli äkillinen korvakäytävätulehdus. Duodecim 2011; 127: 1331–4 «http://www.terveysportti.fihttp://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99651.pdf»1.

Hopsu E, Närkiö-Mäkelä M, Silvola J. Milloin ja miten käytän korvaan tippoja? Duodecim 2011; 127: 1470–80 «http://www.terveysportti.fihttp://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99654.pdf»2.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi