Etusivu » Lasten päänsärky

Lasten päänsärky

Lääkärikirja Duodecim
13.10.2016
lastenneurologi Mirja Hämäläinen

Pienet lapset reagoivat kipuun kokonaisvaltaisesti, eikä aina ole helppoa tietää, mistä itku ja kivuliaisuus johtuvat. Hyvin todennäköistä on, että pienenkin vauvan päätä voi särkeä. Kouluikään mennessä joka viidennellä on ollut päänsärkyä.

Mikä aiheuttaa lapsille päänsärkyä?

Ohimeneviä päänsärkyjä aiheuttavat hyvin erilaiset tekijät. Tyypillisimpiä syitä ovat erilaiset infektiot, tulehdukset, allergiaoireet, kasvun myötä ilmenevät silmien taittovirheet, jano, nälkä ja väsymys. Myös pienet kolahdukset, joita liikkumaan opettelevalle lapselle sattuu usein, voivat aiheuttaa lyhytaikaista pääkipua.

Toistuvia päänsärkyjä (ks. «Jännityspäänsärky»1) ja migreeniä voi esiintyä jo alle kouluikäisillä lapsilla.

Mikä aiheuttaa lasten tensiopäänsärkyä?

Tensiopäänsäryn syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta liikunnan vähäisyys ja poikkeava lihasjännitys pään, niskan ja hartiaseudun alueella voivat aiheuttaa lievää päänsärkyä. Myös psyykkinen jännittäminen ja purentaviat saattavat näkyä niskahartiaseudussa ja olla päänsäryn taustalla.

Kuinka lapsen tensiopäänsärkyä hoidetaan?

Tensio- eli lihasjännityspäänsäryn hoidossa voivat ulkoilu ja raitis ilma olla hyväksi. Venyttelyt, lämmin haude ja lievemmissä tapauksissa hartioiden hieronta toimivat myös ensiapuna. Ennaltaehkäisyssä lasten säännöllinen, päivittäinen liikunta, ulkoilu ja oikeat työasennot ovat erittäin tärkeitä. Tietokoneen ääressä ei alle kouluikäisten toivota olevan tuntikausia kerrallaan. Alakoululaisetkin hyötyvät muista leikeistä enemmän, ja heidänkin peliaikaansa koneella on syytä rajoittaa.

Mitä migreeni on?

Migreeni on kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa aivojen hermosoluissa ja verisuonistossa tapahtuu ohimeneviä, kipua aiheuttavia kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Migreenitaipumus on periytyvää: suvussa on migreeniä usein muillakin. Migreenikohtauksen voivat laukaista erilaiset tekijät, "triggerit", jotka ovat yksilöllisiä. Jännittäminen, myös jonkin mukavan odottaminen, voi saada aikaan migreenikohtauksen. Joskus altistava tekijä on helppo tunnistaa, mutta selvää syy-yhteyttä ei aina löydy. Päänsärkypäiväkirjan pito helpottaa tunnistamaan altistavia tekijöitä ja laukaisijoita.

Mistä lapsen migreenin tunnistaa?

Kun lapsi alkaa valittaa päänsärkyä, vetäytyy lepäämään, valittaa silmien valonherkkyyttä ja pahanolon tunnetta, saattaa kyseessä olla migreenikohtaus. Migreeniin liittyy myös haju- ja ääniherkkyyttä ja oksennustaipumusta. Jos lapsi kertoo oudoista näköhavainnoista, joissa valot välkkyvät tai näkö heikkenee, kyseessä on useimmiten esioire (aura). Esioireina, jotka ilmenevät osalla migreeniä sairastavista, voi olla myös puutumisen tunnetta käsissä ja suupielessä, huimausta, puheen tuottamisen tai kuullun ymmärtämisen vaikeutta. Tyypillinen migreenikohtaus etenee vaiheittain. Kohtausta ennakoivat oireet voivat alkaa jo edellisenä päivänä, esioireet vasta vähän ennen särkyä, ja säryn päätyttyä voi vielä olla huonoa oloa ja väsymystä.

Onko lapsen migreeniin testiä?

Kun lapsella epäillään migreeniä tai tutkitaan toistuvien päänsärkyjen syitä, käydään läpi muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat. Migreenidiagnoosi tehdään, jos muita syitä päänsärkyyn ei löydy ja kohtauskuvaukset sopivat migreeniin. Migreenin paljastamiseksi ei ole erillistä testiä.

Miten lapsen migreenikohtausta hoidetaan?

Lapsen rauhoittaminen ja vanhempien tai muiden läsnä olevien aikuisten antama turva on tärkeää. Mahdollisuus lepoon rauhallisessa paikassa ja hämärässä valaistuksessa voi pienillä lapsilla helpottaa. Kylmä kääre ohimolla voi myös auttaa ja särky saattaa loppua, etenkin jos lapsi nukahtaa.

Lääkehoito on usein välttämätöntä. Tulehduskipu- tai särkylääkettä tulee antaa mahdollisimman pian ja riittävän suuri annos. Ibuprofeenia annetaan 10 milligrammaa (mg) ja parasetamolia 15 milligrammaa (mg) painokiloa kohti. Esimerkiksi 20 kiloa painavan lapsen annos on ibuprofeenia 200 milligrammaa (20 × 10 mg) ja parasetamolia 300 milligrammaa (20 × 15 mg). Jos kipu ei hellitä, voi lääkityksen uusia kahden tunnin kuluttua. Yli puolella ibuprofeeni tai parasetamoli tehoavat kohtausoireisiin. Niiden käytöstä yhtä aikaa ei ole hyötyä. Elleivät ne riitä, voi lääkäri määrätä ainoastaan migreenin hoitoon tarkoitettua triptaania.

Voiko lapsen migreenikohtauksia ehkäistä?

Kohtaustiheys on hyvin yksilöllinen. Osa kohtauksista voidaan ehkäistä tunnistamalla ja välttämällä altistavia tekijöitä. Jos kohtauksia tulee viikoittain ja ne haittaavat normaalia elämää tai lääkehoito ei auta, voi lääkäri ehdottaa estolääkitystä. Kipulääkkeitä ei tulisi antaa monena päivänä peräkkäin, jottei kehittyisi särkylääkepäänsärkyä.

Migreeni syntyy usein erilaisten altistavien tekijöiden seurauksena, joita välttämällä migreenin mahdollisuus vähenee. Altistavia tekijöitä ovat

  • kirkkaat ja välkkyvät valot; auringon häikäisy, etenkin veden pinnasta ja lumihangelta, tietokonepelit ja televisio sekä rikkinäiset loisteputket
  • voimakkaat hajut ja voimakas melu
  • väsymys; epäsäännöllinen unirytmi tai liian vähäinen uni
  • verensokerin vaihtelut tai nälkä; nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (sokeripitoiset ruoat ja juomat, vaalea leipä, leivonnaiset, makeiset) aiheuttavat verensokerin äkillisen kohoamisen ja nopean laskun
  • kofeiinipitoiset juomat
  • stressi ja sen laukeaminen; esimerkiksi lomamatkalle lähtö tai koe koulussa
  • hormonaaliset tekijät murrosiästä alkaen.

Migreeniperheen ohjenuoria

Tärkeää on

  • kyky rentoutua
  • riittävä ja säännöllinen lepo, mielellään oman unirytmin mukaisesti
  • vesi janojuomana, vältetään sokeripitoisia virvoitusjuomia, cola- ja energiajuomia
  • säännöllinen ja ravitseva ruokailu lisäaineita välttäen, myös riittävän tiheät välipalat (esim. hedelmiä, vihanneksia, täysjyvätuotteita)
  • säännöllinen liikunta ja hyvä fyysinen kunto
  • altistavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen mahdollisuuksien mukaan.

Lisää tietoa lasten päänsärystä

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio; ks. «Päänsärky ja migreeni lapsilla»2.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation): läs «Huvudvärk och migrän hos barn»3.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Päänsärky (lapset)": ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi29010»1

Artikkeli perustuu Suomen migreeniyhdistys ry:n potilasoppaaseen.