Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Myyräkuume eli nefropatia epidemica

Lääkärikirja Duodecim
28.10.2013
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Myyräkuumeen aiheuttaja kuuluu hantavirusten ryhmään. Muualla maailmassa tämän ryhmän virukset aiheuttavat hyvinkin vakavia verenvuotokuumeita. Suomalainen tähän virusryhmään kuuluva puumalavirus aiheuttaa näitä lievempää myyräkuumetta. Kyseessä on kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Tautia esiintyy eniten syksyisin ja määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Maanviljelijöille myyräkuumeen hoitokulut voidaan korvata ammattitaudin aiheuttamina.

Tatuntatapa ja esiintyvyys

Tartunta saadaan punaruskeasta metsämyyrästä (ei muista myyristä tai hiiristä) ja sen virtsan saastuttamasta maaperästä hengittämällä pölyä. Usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuume on siis eläinperäinen infektio eli zonoosi. Suomessa todetaan vuosittain 1 000 – 2 500 myyräkuumetta. Epidemiavuosia on noin kolmen vuoden välein ja ne sattuvat vuosiin, jolloin metsämyyriä on runsaasti. Taudin aalto alkaa yleensä loppukesällä ja jatkuu syksyyn. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä, mikä johtunee siitä että miehillä on enemmän kosketusta myyriin ja niiden elinympäristöön. Yli puolet tautitapauksista on 30–50-vuotiaita. Lapsilla myyräkuume on harvinainen. Useina vuosina tautia on eniten Järvi- ja Itä-Suomessa. Tartunnan voi saada myös Ruotsissa tai muissa Pohjois-Euroopan maissa. Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten sen voi sairastaa vain kerran elämässään.

Taudin oireet

Tartunnasta oireiden alkuun kuluu pitkä aika, 2–6 viikkoa. Ensimmäinen oire on useimmiten kuume sekä pää-, selkä- ja jäsensäryt. Muutaman päivän päästä voi tulla muitakin oireita; uneliasuutta, rauhattomuutta, pahoinvointia ja oksentelua. Erityisesti myyräkuumeeseen viittaa, jos tulee ongelmia näön tarkentamisessa. Näköhäiriöitä tulee noin kolmasosalle sairastuneista.

Munaisten toiminta alkaa heiketä muutamia päiviä kuumen alusta, ja tämä ilmenee virtsamäärien pienenemisenä. Viisi prosenttia sairastuneista tarvitsee väliaikaisesti keinomunuaishoitoa. Myyräkuume ei kuitenkaan aiheuta pysyvää munuaisvauriota tai verenpainetautia. Kun virtsaa ei muodostu, neste jää elimistöön ja voi aiheuttaa hengenahdistusta (keuhkopöhön). Vakavin seuraus on aivopöhö. Yksi tuhannesta sairastuneesta kuolee infektioon. Tämä luku on samaa luokkaa kuin influenssassa.

Milloin lääkäriin

Korkea kuume, johon ei ole muuta ilmiselvää selitystä, on aikuisilla aina riittävä syy käydä lääkärissä. Merkittävää on, että tautiin ei liity ainakaan alkuvaiheessa hengitystieoireita. Jos lisäksi tulee keskushermoston oireita, esimerkiksi selittämätöntä rauhattomuutta, jos huomaa virtsamäärien pienenemisen tai tulee näön tarkkuuden kanssa ongelmia, myyräkuumetta on syytä epäillä ja viimeistään tällöin lähteä tutkittavaksi.

Taudin tyypilliset piirteet kuten vähäiset virtsamäärät, näön tarkentamisen ongelmat ja keskushermosto-oireet saavat epäilemään myyräkuumetta. Laboratoriokokeilla, erityisesti munuaisen toimintaa kuvaavan kreatiniinin (ks. «Kreatiniini (P-Krea)»1) määrityksellä ja virtsan valkuaismäärän mittaamisella on tärkeä arvo. Lopullisen diagnoosin antaa verestä tehtävä vasta-ainetesti. Sen tulos on positiivinen lähes aina jo oireiden alkaessa.

Hoito ja ehkäisy

Myyräkuume paranee vähitellen itsekseen eikä siihen ole parantavaa lääkettä. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteen saannista sekä kipujen hoidosta. Tauti paranee muutamien viikkojen kuluessa, jona aikana munuaisten toiminta palaa normaaliksi. Sairastamista seuraa elinikäinen immuniteetti.

Ainakin teoriassa tautia voisi ehkäistä välttämällä liikkumista siellä missä metsämyyriä on runsaasti. Käytännössä tämä on kuitenkin hankalaa. Hankala on toinenkin keino, hengityssuojaimen pitäminen talojen ulkorakennuksissa työskeneltäessä. Ei ole tutkimuksia siitä, auttavatko nämä keinot käytännössä. Omalla hygienialla ei voi vaikuttaa riskiin, koska tartunta tapahtuu pölyä hengittämällä. Tautiin ei ole rokotetta.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi