Etusivu » Pogostantauti (nivelrokko)

Pogostantauti (nivelrokko)

Lääkärikirja Duodecim
9.11.2017
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Pogostantauti eli nivelrokko on erityisesti loppukesänä ja alkusyksynä esiintyvä virusinfektio. Sen ajoittumisesta tulee ruotsinkielinen nimi "augusti-september sjukan". Pogostantaudin tyypilliseen taudinkuvaan kuuluvat laaja punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut. Taudin aiheuttava Sindbis-virus esiintyy luontaisesti metsäkanalinnuissa (ainakin teerissä), jotka eivät yleensä sairastu viruksesta. Ihmiseen viruksen levittävät loppukesän Culex- ja Culiceta -lajien hyttyset. Sindbis on kylä Egyptissä, mistä virus 1950-luvulla ensi kerran löydettiin. Pogosta on nimitys Ilomantsin kirkonkylälle, missä Suomen ensimmäinen pogostantaudin epidemia todettiin 1970-luvulla.

Esiintyminen

Pogostantautia esiintyy laajalti Suomessa, eniten Itä- ja Keski-Suomessa. Sitä tavataan myös Ruotsissa ja Venäjän Karjalassa. Suomessa 5 %:lla, huippualueella Ilomantsissa jopa 40 %:lla, aikuisväestöstä on pogostantaudin vasta-aineita merkkinä aiemmasta infektiosta. Suurin osa niistä, joilla on vasta-aineita, ei tiedä sairastaneensa tautia. Loppukesään ja alkusyksyyn keskittyvien taudintapausten määrä vaihtelee suuresti vuosittain. Vilkasta pogostantautivuotta ennustavat runsasluminen kevät ja sateinen kesä, jotka suosivat loppukesän hyttysiä.

Tavallisina vuosina tapauksia todetaan muutamia kymmeniä, huippuvuosina jopa tuhatkunta (1 331 vuonna 1995). Runsaita vuosia on ollut seitsemän vuoden välein. Viimeisin huippuvuosi oli 2002, kun vastoin odotuksia vuosina 2009 ja 2016 epidemioita ei tullutkaan (31 tapausta 2016). Vuonna 2016 eniten tapauksia oli tavanmukaisen Pohjois-Karjalan sijasta Keski-Pohjanmaalla. Sairastuneista valtaosa on työikäisiä ja usein yli 50-vuotiaita.

Oireet

Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai luo niin lievän taudin, ettei siihen kiinnitetä huomiota. Oireet alkavat noin viikon kuluttua tartuttavasta hyttysen pistosta. Vartalolle ja raajoihin ilmaantuu ihosta koholla olevia pieniä punaisia (makulopapulaarisia) näppyjä. Osa näpyistä voi muuttua pieniksi vesikelloiksi. Niveloireet alkavat joko samaan aikaan ihottuman kanssa tai muutamia päiviä myöhemmin. Nivelistä yleisimmin kipeytyvät nilkat, polvet, ranteet ja sormien pikkunivelet; tässä yleisyysjärjestyksessä.

Alkuvaiheessa voi olla muutaman päivän ajan myös kuumetta ja imusolmukkeiden turpoamista. Ihottuma häviää yleensä viikon kuluessa, mutta nivelkivut saattavat jatkua useita viikkoja. Joka neljännellä on jonkinlaisia nivelkipuja vielä parin vuoden kuluttua. Pitkät niveloireet tulevat sille perinnöllisesti alttiille henkilöille. Reumataudille tyypillisiä nivelten pysyviä vaurioita ei kuitenkaan kehity.

Taudin voi sairastaa vain kerran, koska läpikäyty infektio antaa elinikäisen suojan. Tauti voi muistuttaa parvorokkoa (ks. «Parvorokko (pikkurokko)»1) tai epätyypillistä mononukleoosia (ks. «Mononukleoosi ("pusutauti")»2) ja nivelkipujen pitkittyessä myös reumatauteja (ks. «Nivelreuma»3 ja «Nivelreuma lapsella»4.

Taudin toteaminen

Kun paikkakunnalla on epidemia, lääkärit ja potilaat itsekin voivat tunnistaa taudin yksinomaan sen tyypillisistä oireista. Varma diagnoosi saadaan vasta-ainetestillä. Veressä on yleensä (IgM-luokan) vasta-aineita jo taudin alkupäivinä, jolloin yksi veritesti on riittävä. Joskus tarvitaan uusi testi viikkoa myöhemmin. Jos sekin on negatiivinen, kyseessä ei ole pogostantauti.

Hoito ja ehkäisy

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Nivelkipuja ja kuumetta voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Tautiin ei ole rokotetta. Hyttysten pistojen välttäminen loppukesällä, erityisesti elo-syyskuussa, on ainoa suojautumiskeino, ja epidemiavuosina ja -paikkakunnilla siihen kannattaa erityisesti pyrkiä.