Rokkotaudit
Moniin infektiotauteihin liittyy iho-oireita, mutta joidenkin tautien kohdalla laajalle levinneet iho-oireet ovat taudissa silmiinpistävimmät. Tällaisia tauteja kutsutaan rokkotaudeiksi tai eksanteemataudeiksi (eksanteema on ihottuma).
Rokot ovat virusten aiheuttamia. Poikkeus on streptokokkibakteerin aiheuttama tulirokko. Monissa muissakin infektiotaudeissa, kuten virustaudeista HIV-infektiossa (ks. «HIV-infektio ja AIDS (immuunikato)»1), pogostan taudissa (ks. «Pogostantauti (nivelrokko)»2) ja mononukleoosissa (ks. «Mononukleoosi ("pusutauti")»3) ja bakteeritaudeista stafylokokin aiheuttamassa toksinen sokki -oireyhtymässä, voi esiintyä yli vartalon menevää ihottumaa. Näitä ei kuitenkaan luokitella rokkotaudeiksi. Hoidettaessa mitä tahansa infektiota antibiootein voi hoidon aikana ilmaantua pienipilkkuista, vihuri-, tuhka- tai tulirokkoa muistuttavaa ihottumaa, joka on todellisuudessa yliherkkyysreaktio antibiooteille (ks. «Antibiootit»4).
Rokkotauteja ovat
- enterorokko (ks. «Enterorokko»5)
- parvorokko (ks. «Parvorokko (pikkurokko)»6)
- tuhkarokko (ks. «Tuhkarokko»7)
- tulirokko (ks. «Tulirokko»8)
- vauvarokko (ks. «Vauvarokko ("kolmen päivän kuume")»9)
- vesirokko (ks. «Vesirokko»10)
- vihurirokko (ks. «Vihurirokko»11)
- vyöruusu (ks. «Vyöruusu»12)
- yskänrokko (ks. «Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)»13).
Rokkotautien vaikutusta raskauteen ja sikiöön käsitellään omassa artikkelissaan: ks. «Raskaus ja rokkotaudit»14.
Eräät rokkotaudit, jotka vielä joitakin vuosikymmeniä sitten olivat Suomessakin yleisiä, on saatu lähes kokonaan juurittua rokotuksilla, lähinnä ns. MPR-rokotuksella (ks. «Kansallinen rokotusohjelma»15). Tällaisia tauteja ovat tuhkarokko (ks. «Tuhkarokko»7) ja vihurirokko (ks. «Vihurirokko»11). Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää käytetä missään.