Etusivu » Sikaruusu (erysipeloidi)

Sikaruusu (erysipeloidi)

Lääkärikirja Duodecim
9.11.2017
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Sikaruusu on sikoja ja kaloja käsittelevien ihmisten harvinainen ihonalaisen kudoksen infektio. Sioille se aiheuttaa vakavan taudin, mutta ihmisellä se yleensä paranee itsestään. Sen aiheuttaa Erysipelothrix rhusiopathiae -niminen bakteeri. Sioissa tauti tarttuu eritteiden, saastuneen maaperän ja rehun välityksellä ja ilmenee kuumeena ja nahan punoittamisena. Emakkosiat rokotetaan Suomessa säännöllisesti. Elintarvikevirasto seuraa tautia eläimillä ilmoitusmenettelyllä.

Esiintyvyys

Erysipelothrix-bakteerin aiheuttama tauti on merkityksellinen erityisesti karjataloudelle. Suomessa bakteerin sioissa aiheuttamien infektioiden määrä on 2000-luvun kuluessa pienentynyt 2 000:sta vuodessa noin 30:een vuodessa. Siipikarjassa todetaan vain 1–2 sairasta eläintä vuosittain. Sikoja pidetään sen tärkeimpänä säilyttäjänä luonnossa, ja muut eläimet saavat tartuntoja sian eritteiden saastuttamasta maaperästä.

Ihminen saa kuitenkin tartunnan yleisimmin kaloja käsitellessään, kun bakteeri on vedessä joutunut kalojen pinnan limaan. Suomessa ainoastaan tuiki harvinaiset verenmyrkytystapaukset ilmoitetaan. Ihmisillä ei todettane infektioitakaan edes joka vuosi. Sikoja ja kaloja käsittelevillä sikaruusu on usein ammattitauti. Ruoasta saatuja tai ihmisestä toiseen tapahtuneita tartuntoja ei ole todettu.

Tauti ja oireet

Bakteeri tarttuu kosketuksen kautta ihon haavoihin ja haavaumiin. Kahdesta seitsemään päivän kuluttua tartunnasta ihonalainen kudos kipeytyy, turpoaa ja muuttuu sinipunervaksi (kuva «Peukalon sikaruusu»1). Haavaumaa tai paisetta ei yleensä kehity. Tulehduspesäke on yleisimmin kädessä. Silloin kainalossa olevat imusolmukkeet ("rauhaset") voivat turvota. Pesäke paranee yleensä itsestäänkin parissa kolmessa viikossa. Erysipelothrix-bakteeri voi aiheuttaa myös verenmyrkytyksen (ks. «Verenmyrkytys eli sepsis»1) tai sydämen sisäkalvon tulehduksen (ks. «Endokardiitti (sydänläppien tulehdus)»2). Nämä ovat erittäin harvinaisia muuten terveillä ihmisillä.

Milloin hoitoon?

Kun iholla on punoittava tulehduspesäke ja siihen liittyy kuumetta, on aina syytä käydä lääkärissä, koska todennäköisesti kyseessä on jokin bakteeri-infektio.

Varma diagnoosi voidaan tehdä vain viljelemällä bakteeri tulehduspesäkkeestä punktiolla otetusta näytteestä. Tähän on harvoin tarvetta taudin hyvänlaatuisuuden takia. Tulehdus muistuttaa stafylokokkien ja streptokokkien aiheuttamia ihon ja ihonalaisen kudoksen infektioita, kuten ruusua (ks. «Ruusu (erysipelas)»3).

Erysipeloidi paranee lähes aina muutamassa viikossa hoitamattakin. Antibioottihoito jouduttaa tulehduksen rauhoittumista. Samat antibiootit ovat tehokkaita kuin muissakin ihon infektioissa. Tavallisimmin annetaan jotakin penisilliinivalmistetta (usein amoksisilliinia) tai fluorokinolonia.

Ehkäisy

Tärkeimmät tavat ehkäistä tautia ovat sikakarjan jatkuva seuraaminen ja sairaiden sikojen teurastukset. Itse voi ehkäistä tartuntoja välttämällä kalojen käsittelemistä haavaisin käsin.

Käytettyjä lähteitä

Zonoosit Suomessa 2000–2010 THL:n ja Eviran zoonoosikeskus «http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/»1

Suhonen R, Kärkkäinen P. Sikaruusu. Duodecim 1996;122(24):2402 «/xmedia/duo/duo60454.pdf»2