Etusivu » Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli

Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli

Lääkärikirja Duodecim
1.9.2016
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Suolistotulehdukset kuuluvat ihmisen yleisimpiin infektioihin. Tavallisessa kielenkäytössä kaikkia ruoasta saatavia suolitulehduksia kutsutaan ruokamyrkytyksiksi, aiheuttipa ne virus, bakteeri tai ruoassa valmiina oleva bakteerin tuottama myrkky.

Tavallisimpia kotimaisia suolistoinfektioita ovat talvisin ja keväisin liikkuvat norovirusten aiheuttamat ripuli- ja oksennustaudit sekä kampylobakteeri- ja salmonellainfektiot. Erityisesti lämpimässä säilytetyssä ruoassa voi olla bakteerin siihen tuottamaa myrkkyä, joka aiheuttaa hyvin samankaltaisen taudin kuin ripulivirukset. Niissä esiintyy ripulin lisäksi yleisesti oksennuksia ja pahoinvointia. Yleisimpiä ruokaan myrkkyjä tuottavia bakteereja ovat stafylokokit. Botulinus-bakteeri on hyvin harvinainen, mutta se aiheuttaa vakavan ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytysten esiintyminen

Suomessa todetaan vuosittain noin 4 500 kampylobakteerin, 2 000 salmonellan, 100 shigella-bakteerin ja 600 yersinia-bakteerin aiheuttamaa suolistoinfektiota. Salmonelloista 85 % on saatu ulkomailta, kampylobakteereistakin 75 %, mutta yersiniatartunnat ovat useimmiten kotimaisia. Tutkimusten mukaan toksiinia tuottava Escherichia coli (ETEC) on todellisuudessa turistiripulin aiheuttajista yleisin, mutta turistiripulien aiheuttajia haetaan harvoin viljelyllä (ks. «Turistiripuli eli matkaripuli»1).

Ruoasta tai vedestä saatuja epidemioita (ilmoitusrajana yli 10 sairastunutta epidemiaa kohti) ilmoitetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) vuosittain noin 100. Epidemioiden aiheuttajina on kaikkia edellä mainittuja bakteereita sekä norovirus. Vuosi 2010 oli vilkas norovirusvuosi (ks. «Norovirus»2).

Bakteerimyrkkyjen aiheuttamien epidemioiden määrää ei tarkoin tunneta, koska myrkkyjä harvoin etsitään ruoka-aineista eikä niitä voi todeta testein potilaista.

EHEC

Erikseen kannattaa mainita EHEC-bakteeri (enterohemorraginen Escherichia coli), koska se voi aiheuttaa henkeä uhkaavan taudin. Nimensä mukaisesti tautiin voi liittyä suolistoverenvuotoa sekä munuaisvaurio. Se on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, josta on ilmoitusvelvollisuus THL:lle (ks. «Tartuntatautien ja epidemioiden seuranta»3). Tauti on melko harvinainen, vaikka se onkin viime vuosina yleistynyt. Vuosittain Suomessa todetaan 50–100 sairaustapausta. Arviolta puolet on saatu tartuntana kotimaassa.

EHEC aiheuttaa myös tautiryppäitä. Vuonna 2011 oli laaja eurooppalainen epidemia, joka oli lähtenyt liikkeelle saastuneista iduista. Siinä sairastui 3 800 henkilöä; 855 sai suolistoverenvuodon, osa sai vakavan munuaisvaurion ja 53 kuoli. Kaikki EHEC-bakteerin alatyypit eivät aiheuta aivan näin vakavaa tautia. Pieniä kotimaisiakin ryppäitä on ollut. Viimeksi elokuussa 2016 Suomessa todettiin salaattiaineksista lähtenyt pienempi epidemia. Bakteeri säilyy luonnossa nautojen suolistossa, josta se ulosteen kautta voi saastuttaa mm. ruoka-aineet. Erikoisuutena oli ilmeisesti uimaveteen liittynyt tautiryväs Pohjanmaalla vuonna 1997. Siinä sairastui 59 henkilöä. Se oli Suomen ensimmäinen EHEC-epidemia kautta aikain.

EHEC tuottaa samaa myrkkyä, jolla shigella-bakteeri aiheuttaa punataudin. Tämä shiga-toksiini vaurioittaa suolta niin, että seuraa verenvuoto ja munuaisten vaurioituminen. Tätä infektion komplikaatiota kutsutaan hemolyyttisureemiseksi oireyhtymäksi (HUS:ksi). Sen saa kymmenesosa ripuliin sairastuneista. Alle 5-vuotiailla on suurin riski vakavasta tautimuodosta.

EHEC-infektion toteamiseen ja ehkäisyyn pätevät samat periaatteet kuin muihinkin ruokamyrkytyksiin (ks. alempana). Tepsivää hoitoa ei ole, ja ainakin jotkin antibiootit (esimerkiksi fluorokinolonit) voivat jopa lisätä taudin vakavuutta.

Tartunta

Bakteeritulehdusten yleisin tartuntareitti on huonosti kypsennetty liha- tai kanaruoka tai useita tunteja lämpimässä säilytetty salaatti tai maitopohjainen ruoka-aine. Kasvikset ja marjat voivat saastua jo niitä tuotettaessa, jos kasteluun käytetään epäpuhdasta vettä. Esimerkiksi norovirusepidemioita ovat aiheuttaneet ulkomailta tuodut pakastemarjat, jotka ovat saastuneet jo lähtömaassa ja yersiniainfektioita ovat aiheuttaneet porkkanat.

Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteeritulehdukset eivät juurikaan tartu henkilöstä toiseen, koska käsissä ei ole tartuntaan tarvittavaa bakteerimäärää, ellei käsihygienia ole tavattoman huono. Sen sijaan epidemian lähde voi olla yksi henkilö, jos hän on ruoanlaittaja ja bakteerit pääsevät käsistä ruokaan ja lisääntyvät sen lämmössä.

Norovirus leviää herkästi myös käsien kautta. Tartuntojen ehkäiseminen perustuu hyvään käsi- ja keittiöhygieniaan ja toimivaan kylmäketjuun. Ruoan massatuotannossa erityistehtävissä oleville tehdään toistuvia terveystarkastuksia ruokaturvallisuuden takaamiseksi. Tämä koskee niitä, jotka käsittelevät helposti pilaantuvia ruoka-aineita (ks. «Turistiripuli eli matkaripuli»1).

Vaikka elintarvikehygienia onkin parantunut ja ruoka- ja vesiperäiset epidemiat ovat tulleet harvinaisemmiksi, ruoan teollinen tuotanto ja tehokas levitys ovat lisänneet erityisesti laajojen ruokamyrkytysepidemioiden riskiä. Laajimpia epidemioita Suomessa oli Nokian kaupungissa vuonna 2007 tapahtunut epidemia, jossa sairastui noin 7 000 ihmistä ripuli-oksennustautiin runsaan viikon aikana. Epidemia sai alkunsa, kun jätevettä joutui vesijohtojärjestelmään. Siinä valtaosan infektioista aiheutti kampylobakteeri ja norovirus.

Ripulia voivat aiheuttaa myös monet muut pieneliöt (ks. taulukko «Ripulitautien aiheuttajia ja tavallisimpia tartuntareittejä»1).

Suolistotulehduksen oireet

Suolistotulehdukseen liittyy aina ripulia. Ripuliksi kutsutaan tautia, jossa on vähintään neljä vetisen löysää ulostusta vuorokaudessa tai kolme kahdeksan tunnin aikana. Uloste on yleensä niin vetistä, että jos se laitetaan astiaan, se asettuu tämän muotoon. Ripuliin liittyy usein mahan kouristelua, pahoinvointia ja oksentelua. Joskus siihen voi liittyä korkeaakin kuumetta.

Epidemian toteaminen

Jos epäilee saaneensa tartunnan tietystä ruokalajista tai tietystä ruokapaikasta ja tietää sairastuneita olevan useita, asiasta on hyvä ilmoittaa terveyskeskukseen, vaikkei tarvitsisikaan hakeutua hoitoon. Terveyskeskus voi ryhtyä toimiin mahdollisen epidemian katkaisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilastoi ja seuraa ruokamyrkytysepidemioita (ks. «Tartuntatautien ja epidemioiden seuranta»3). Vuonna 2015 se sai ilmoituksen 52 epäillystä epidemiasta.

Ruokamyrkytyksen itsehoito

Kaikkien ripuli- ja oksennustautien hoidon kulmakivi on nestehukan korvaaminen sitä mukaan kuin sitä syntyy (ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50106#s12»1). Tämä voi tarkoittaa useiden litrojen juomista päivässä. Runsaastikin oksentelevan on koko ajan houkuteltava sisäänsä pieniä nestemääriä. Alusta asti on hyvä saada myös vähän suolaa. Vaikka ripuli olisi runsasta, ruoka imeytyy suolistosta lähes normaalisti.

Syöminen ei pahenna tautia, mutta voi aiheuttaa vatsan väänteitä tai sitten oksentelu voi estää syömisen. Parin päivän ruokapaastosta ei ole haittaa, kunhan energiapitoisesta juomasta huolehditaan. Neste imeytyy aina.

Jos ei voi syödä, helppo tapa saada riittävä määrä suolaa (erityisesti natriumia ja kaliumia) on tehdä "kotiripulijuoma". Siinä täysmehu (" tuoremehu", mielellään appelsiinimehu) laimennetaan samalla määrällä vettä ja litraan tätä juomaa sekoitetaan puoli teelusikallista ruokasuolaa. Juoman luontainen sokeri auttaa suolan ja veden imeytymistä. Valmiita ripulijuomia saa myös apteekeista.

Jos ripuli on kohtuullista, juominen toteutetaan janon mukaan. Vanhuksilla janon tunne voi olla kadonnut, ja siksi heidän juomisestaan tulee pitää erityistä huolta. Reseptittä apteekista saatavia ripulilääkkeitä kannattaa käyttää varoen, pienillä lapsilla ei lainkaan.

Milloin hoitoon?

Jos ripuli on rajuoireinen tai siihen liittyy korkeahkoa kuumetta tai uloste on silmämäärin veristä, on hakeuduttava hoitoon. Voimakas uupumus ja limakalvojen jatkuva kuivuus samoin kuin vanhuksella sekavuus ovat myös lääkäriin lähdön aiheita.

Suolistotulehduksen hoito

Taudinaiheuttaja määritetään yleensä ulosteen bakteeriviljelyllä (ks. «Bakteerinäytteet»4) tai viruksen osoittamisella ulostenäytteestä. Lääkärin tekemän tutkimuksen ja verikokeiden perusteella päätetään mahdollisesta lääkehoidosta. Oireinen kampylobakteeri-tulehdus hoidetaan antibiootilla (makrolidi-antibiootilla). Salmonelloosia hoidetaan antibiooteilla vain vaikeammissa tapauksissa. EHEC-infektioissa antibiootti voi olla jopa haitaksi. Joskus harvoin potilas on otettava sairaalahoitoon "tiputukseen" nestevajauksen korjaamiseksi.

Taulukko 1. Ripulitautien aiheuttajia ja tavallisimpia tartuntareittejä
*enterohemorraginen Escherichia coli
Bakteerit
Salmonellasalaatit, idutvarsin yleinen Suomessa
Kampylobakteerikananlihavarsin yleinen Suomessa
Yersiniasianlihakohtalaisen harvinainen
EHEC*naudanlihaharvinainen
Shigellavesiharvinainen Suomessa
Koleravesitartunta mahdollinen tropiikissa
Virukset
Rotavirusihminenerittäin yleinen talvella ja keväällä
Norovirus ihminenerittäin yleinen, tarttuu herkästi, aiheuttaa epidemioita

Kokki M. EHEC-infektiot Suomessa. Duodecim 1998;114(3):197 «/xmedia/duo/duo80048.pdf»2

Siitonen A, Kuusi M. EHEC - mitä opimme Saksan vuoden 2011 epidemiasta? Duodecim 2013;129(18):1855-7 «/xmedia/duo/duo11216.pdf»3