Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Ruokamyrkytys

Lääkärikirja Duodecim
22.1.2013
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Suolistotulehdukset kuuluvat ihmisen yleisimpiin infektioihin. Ruoasta saatavia suolitulehduksia kutsutaan ruokamyrkytyksiksi. Tavallisimpia kotimaisia suolistoinfektioita ovat talvisin ja keväisin liikkuvat norovirusten aiheuttamat ripuli- ja oksennustaudit sekä kampylobakteeri- ja salmonellainfektiot.

Erityisesti lämpimässä säilytetyssä ruoassa voi olla bakteerin siihen tuottamaa myrkkyä, joka aiheuttaa hyvin samankaltaisen taudin kuin ripulivirukset. Niissä ripulin lisäksi on yleisesti oksennuksia ja pahoinvointia. Yleisimpiä ruokaan myrkkyjä tuottavia bakteereja ovat stafylokokit. Botulinus-bakteeri on hyvin harvinainen mutta se aiheuttaa vakavan ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytysten yleisyys

Suomessa todetaan vuosittain noin 4500 kampylobakteerin, 2500 salmonellan ja 600 yersinia-bakteerin aiheuttamaa suolistoinfektiota. Salmonelloista 85 % on saatu ulkomailta, kampylobakteereistakin 75 %, mutta yersiniatartunnat ovat useimmiten kotimaisia.

Ruoasta tai vedestä saatuja epidemioita (ilmoitusrajana yli 10 sairastunutta epidemiaa kohti) ilmoitetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseen vuosittain noin 100. Epidemioiden aiheuttajina on kaikkia edellä mainittuja bakteereita sekä norovirus. Vuosi 2010 oli vilkas norovirusvuosi.

Bakteerimyrkkyjen aiheuttamien epidemioiden määrää ei tarkoin tunneta, koska myrkkyjä harvoin etsitään ruoka-aineista eikä niitä voi todeta testein potilaista.

Tartunta

Bakteeritulehdusten yleisin tartuntareitti on huonosti kypsennetty liha- tai kanaruoka tai useita tunteja lämpimässä säilytetty salaatti tai maitopohjainen ruoka-aine. Kasvikset ja marjat voivat saastua jo niitä tuotettaessa, jos kasteluun käytetään epäpuhdasta vettä. Esimerkiksi norovirusepidemioita ovat aiheuttaneet ulkomailta tuodut pakastemarjat, jotka ovat saastuneet jo lähtömaassa ja yersiniainfektioita ovat aiheuttaneet porkkanat.

Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteeritulehdukset eivät tartu juurikaan henkilöstä toiseen, koska käsissä ei ole tartuntaa tarvittavaa bakteerimäärää ellei käsihygienia ole tavattoman huono. Sen sijaan epidemian lähde voi olla yksi henkilö, jos hän on ruoanlaittaja ja bakteerit pääsevät käsistä ruokaan ja siinä lisääntyvät lämpimässä.

Norovirus leviää herkästi myös käsien kautta. Tartuntojen ehkäiseminen perustuu hyvään käsi- ja keittiöhygieniaan ja toimivaan kylmäketjuun. Ruoan massatuotannossa erityistehtävissä oleville tehdään toistuvia terveystarkastuksia ruokaturvallisuuden takaamiseksi. Tämä koskee niitä, jotka käsittelevät helposti pilaantuvia ruoka-aineita. (ks. «Turistiripuli»1).

Vaikka elintarvikehygienia onkin parantunut ja ruoka- ja vesiperäiset epidemiat ovat tulleet harvinaisemmiksi, ruoan teollinen tuotanto ja tehokas levitys ovat lisänneet erityisesti laajojen ruokamyrkytysepidemioiden riskiä. Laajimpia epidemioita Suomessa oli Nokian kaupungissa vuonna 2007 tapahtunut epidemia, jossa sairastui noin 7000 ihmistä ripuli-oksennustautiin runsaan viikon aikana. Epidemia sai alkunsa, kun jätevettä joutui vesijohtojärjestelmään. Siinä valtaosan infektioista aiheutti kampylobakteeri ja norovirus.

Ripulia voivat aiheuttaa myös monet muut pieneliöt (ks. taulukko «Ripulitautien aiheuttajia ja tavallisimpia tartuntareittejä»1).

Suolistotulehduksen oireet

Suolistotulehdukseen liittyy aina ripulia. Ripuliksi kutsutaan tautia, jossa on neljä vetisen löysää ulostusta vuorokaudessa tai kolme kahdeksan tunnin aikana. Uloste on yleensä niin vetistä, että jos se laitetaan astiaan, se asettuu tämän muotoon. Ripuliin liittyy usein mahan kouristelua, pahoinvointia ja oksentelua. Joskus siihen voi liittyä korkeaakin kuumetta.

Epidemian toteaminen

Jos epäilee saaneensa tartunnan tietystä ruokalajista tai tietystä ruokapaikasta ja tietää sairastuneita olevan useita, asiasta on hyvä ilmoittaa terveyskeskukseen, vaikkei tarvitsisikaan hakeutua hoitoon. Terveyskeskus voi ryhtyä toimiin mahdollisen epidemian katkaisemiseksi.

Ruokamyrkytyksen itsehoito

Kaikkien ripuli- ja oksennustautien hoidon kulmakivi on nestehukan korvaaminen sitä mukaan kuin sitä syntyy. Tämä voi tarkoittaa useiden litrojen juomista päivässä. Runsaastikin oksentelevan on koko ajan houkuteltava sisäänsä pieniä nestemääriä. Alusta asti on hyvä saada myös vähän suolaa. Vaikka ripuli olisi runsasta, ruoka imeytyy suolistosta lähes normaalisti.

Syöminen ei pahenna tautia, mutta voi aiheuttaa vatsan väänteitä tai sitten oksentelu voi estää syömisen. Parin päivän ruokapaastosta ei ole haittaa, kunhan energiapitoisesta juomasta huolehditaan. Neste imeytyy aina.

Jos ei voi syödä, helppo tapa saada riittävä määrä suolaa (erityisesti natriumia ja kaliumia) on tehdä "kotiripulijuoma". Siinä täysmehu (" tuoremehu", mielellään appelsiinimehu) laimennetaan samalla määrällä vettä ja litraan tätä juomaa sekoitetaan puoli teelusikallista ruokasuolaa. Juoman luontainen sokeri auttaa suolan ja veden imeytymistä. Valmiita ripulijuomia saa myös apteekeista.

Jos ripuli on kohtuullista, juominen toteutetaan janon mukaan. Vanhuksilla janon tunne voi olla kadonnut, ja siksi heidän juomisestaan tulee pitää erityistä huolta. Reseptittä apteekista saatavia ripulilääkkeitä kannattaa käyttää varoen, pienillä lapsilla ei lainkaan.

Milloin hoitoon?

Jos ripuli on rajuoireinen tai siihen liittyy korkeahkoa kuumetta tai uloste on silmämäärin veristä, on hakeuduttava hoitoon. Voimakas uupumus ja limakalvojen jatkuva kuivuus samoin kuin vanhuksella sekavuus ovat myös lääkäriin lähdön aiheita.

Suolistotulehduksen hoito

Taudinaiheuttaja määritetään yleensä ulosteen bakteeriviljelyllä (ks. «Bakteerinäytteet»2) tai viruksen osoittamisella ulostenäytteestä. Lääkärin tekemän tutkimuksen ja verikokeiden perusteella päätetään mahdollisesta lääkehoidosta. Oireinen kampylobakteeri-tulehdus hoidetaan antibiootilla (makrolidi-antibiootilla). Salmonelloosia hoidetaan antibiooteilla vain vaikeammissa tapauksissa. Joskus harvoin potilas on otettava sairaalahoitoon "tiputukseen" nestevajauksen korjaamiseksi.

Taulukko 1. Ripulitautien aiheuttajia ja tavallisimpia tartuntareittejä
*enterohemorraginen Escherichia coli
Bakteerit
Salmonellasalaatit, idutvarsin yleinen Suomessa
Kampylobakteerikananlihavarsin yleinen Suomessa
Yersiniasianlihakohtalaisen harvinainen
EHEC*naudanlihaharvinainen
Shigellavesiharvinainen Suomessa
Koleravesitartunta mahdollinen tropiikissa
Virukset
Rotavirusihminenerittäin yleinen talvella ja keväällä
Norovirus ihminenerittäin yleinen, tarttuu herkästi, aiheuttaa epidemioita

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi