Oireet

Näyttöpäätetyössä olevat henkilöt, etenkin naiset, alkoivat parikymmentä vuotta sitten kertoa, että näyttöpäätteistä tuleva säteily saa heidän kasvonsa punoittamaan, kutiamaan, pistelemään ja hilseilemään. Yleisoireita, kuten väsymystä, uupumusta, pahoinvointia, pelkotiloja, ruoansulatushäiriöitä, yleistä pahaa oloa, jännittyneisyyttä, unettomuutta, sydämentykytyksiä ja keskittymiskyvyn puutetta, on raportoitu muunlaisesta altistumisesta sähkö- ja magneettikentille. Näyttöpäätetyöntekijöillä on todettu lievää tali-ihottumaa ja ruusufinniä, mutta oireiden laatu tai määrä eivät ole poikenneet vertailuhenkilöistä.

Kännykkäyliherkkyydessä yleinen ahdistus, heikotus, jännitys ja pyörtymisen pelko ovat tavallisimmat oireet. Sellaiset ovat varsin tavallisia tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, esimerkiksi luentosaleissa.

Taudin toteaminen

Sähköyliherkkyyttä on tutkittu altistamalla sähköyliherkkyysoireisia ja vertailuhenkilöitä sähkö- ja magneettikentille ja matkapuhelimille. Oireista kärsivät eivät pysty koeoloissa erottamaan, koska he ovat altistuneena sähkömagneettiselle säteilylle. Heidän verisolunsa käyttäytyvät sähkömagneettisessa kentässä aivan samoin kuin vertailuhenkilöiden solut. Aivoissa ei ole havaittu magneettikentän aiheuttamia muutoksia. Ihon hiussuonet eivät reagoi 50–100 hertsin taajuudelle, joka on yleinen taajuus näyttöpääteissä ja televisioissa. Sähkölaitteista tullut elektromagneettinen säteily muuttuu elimistössä lämmöksi, mutta lämmönnousu on niin vähäinen, että se pystytään havaitsemaan vain herkissä koeoloissa, esimerkiksi soluviljelmissä. Siinäkään ei ole ollut eroa sähköyliherkkyysoireista kärsivien ja vertailuhenkilöiden välillä.

Sähköyliherkät ovat psyykkisesti muita herkempiä, ja eräät tutkijat pitävät sitä syynä sähköyliherkkyysoireisiin. He myös katsovat, että koetilanteessa taustasäteilyä on uein liikaa ja altistuksia tehdään liian nopeaan tahtiin.

Itsehoito

Sähköyliherkkinä itseään pitävät henkilöt hakevat apua yleensä vertais- ja yhdistystoiminnasta. Niistä monet ovat saaneet parempaa apua kuin terveydenhuollosta. Sähköyliherkille myydään sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä suojavälineitä, kuten sähkömagneettisilta kentiltä suojaavia verhoja. Mittarit ja laitteet pikemminkin ruokkivat oireilua kuin poistavat sitä.

Milloin hoitoon?

Eri tutkimuksissa on todettu yhtäpitävästi, että toimiva potilas-lääkärisuhde on välttämätön, jotta oireista kärsivää voidaan auttaa. Lääkehoidon ei ole todettu helpottaneen oireilua. Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan.

Ehkäisy

Yleinen psyykkinen hyvinvointi on paras keino välttää sähköyliherkkyytenä pidettyjä oireita.