Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää » |
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
TuberkuloosiLääkärikirja Duodecim 29.12.2009 Tuberkuloosi oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten suuri terveysongelma Suomessa. Sen määrä on kuitenkin merkittävästi vähentynyt aktiivisen torjuntatyön seurauksena (ks. kuva «Tuberkuloosikuolleisuus Suomessa»1). Elintason kohoamisella ja yleisen terveystilanteen parantumisella on myös suuri merkitys. Uusia tuberkuloositapauksia todetaan maassamme vuosittain enää 300–400. Muualla maailmassa tuberkuloosi on uudelleen nostanut päätään kahdesta syystä. Vastustuskyvyltään alentuneiden (immuunipuutteisten) potilaiden, esimerkiksi HIV-tartunnan saaneiden, määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Toinen tärkeä seikka on tuberkuloosilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen. Kehitysmaissa tuberkuloosi on edelleen merkittävä tappaja. Vuosittain siihen kuolee edelleen 1–2 miljoonaa ihmistä. Läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu tuberkuloosiin. On arveltu, että vain yksi kymmenestä tartunnan saaneesta, joita on ainakin kolmasosa maailman väestöstä, sairastuu. Taudin toteaminenYleensä tuberkuloosi on keuhkojen tauti, mutta se voi sijaita myös imusolmukkeissa, nivelissä tai virtsateissä. Oireet eivät yleensä ala äkillisesti. Keuhkotuberkuloosin oireita ovat yskä ja yskösten muodostuminen. Yskökset voivat olla verisiä. Keuhkotuberkuloosin diagnoosi perustuu bakteerien osoittamiseen ysköksistä mikroskooppisesti ja bakteeriviljelyllä (ks. «Bakteerinäytteet»1). Uusilla laboratoriotekniikoilla taudin määritys on huomattavasti nopeutunut. Muissa elimissä olevaa tuberkuloosia aletaan epäillä oireiden mukaan, ja taudinmääritys tapahtuu samalla tavalla kuin keuhkotuberkuloosissakin. HoitoTuberkuloosin hoito kestää kuukausia, joskus jopa vuoden. Hoito aloitetaan kolmen lääkkeen yhdistelmällä, jolla vältetään bakteerin muuttuminen vastustuskykyiseksi. Tuberkuloosilääkkeitä on käytössä kymmenkunta, joista 3–4 ovat ensilinjan lääkkeitä. Muilla lääkkeillä on yleensä näitä enemmän haittavaikutuksia tai ne eivät ole yhtä tehokkaita. Toisen linjan lääkkeitä käytetään, kun ensilinjan lääkkeet eivät tehoa esimerkiksi kehittyneen antibioottivastustukyvyn takia. EhkäisyTuberkuloosin leviämistä estetään alkuvaiheessa tartunnanvaarallisten potilaiden eristämisellä ja ennen kaikkea nopeasti aloitetulla hoidolla. Suomessa käytettiin pitkään vastasyntyneiden tuberkuliinirokotusta (BCG eli Bacillus Calmette Guerin -rokote). Kaikkia vastasyntyneitä koskevat rokotukset on kuitenkin lopetettu ja rokotukset suunnataan tuberkuloosin suhteen riskiryhmiin kuuluville lapsille. Vastustuskykyisten tuberkuloosibakteerien laaja leviäminen Venäjällä ja Baltian maissa on uusi uhka myös suomalaisille. Suomen hyvä tuberkuloositilanteen taustalla ovat kymmeniä vuosia jatkuneet keuhkojen pienoisröntgenkuvaukset, joilla taudinkantajat löydettiin ennen kuin he ehtivät levittää tautia laajemmalle. Tällä hetkellä laajat seulontatoimet on jo lopetettu ja on keskitytty riskiryhmiin, joilla on lisääntynyt altistus sairastua tuberkuloosiin. Haasteellinen uusi ryhmä on maahanmuuttajat, joille alkuperämaasta riippuen tehdään seulontatutkimuksia. Lisää tietoa tuberkuloosista ja sen ehkäisystä
|
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta Terveyskirjastossa |
|||
|
© 2013 Kustannus Oy Duodecim • Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||



