Etusivu » Keuhkoputkentulehdus aikuisella (bronkiitti)

Keuhkoputkentulehdus aikuisella (bronkiitti)

Lääkärikirja Duodecim
30.9.2016
Infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Yskä on yleinen nuhakuumeen eli flunssan oire (ks. «Nuhakuume, flunssa»1). Flunssaan liittyvä yskä kestää keskimäärin kaksi viikkoa, usein kolmekin viikkoa. Äkillinen keuhkoputkitulehdus on oikeastaan sama asia kuin yskä. Siihen liittyy usein ylempienkin hengitysteiden oireita, kuten äänen käheyttä, nuhaa ja kurkkukipua. Toisin kuin kurkunpään ärsytyksestä johtuva yskässä, keuhkoputkitulehduksessa yskänärsytys tuntuu tulevan "syvältä" ja yskä on useimmiten kuivaa ja yskökset vähäisiä. Äkillistä (akuuttia) keuhkoputkitulehdusta aiheuttavat samat virukset kuin nuhakuumetta. Kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia käsitellään tarkemmin omassa artkkelissaan: ks. «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»2.

Keuhkoputkentulehduksen oireet

Äkillinen keuhkoputkitulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdus. Alkuun ysköksiä ei nouse tai ne ovat niukkoja, mutta myöhemmin yskiessä voi nousta paksuakin limaa, vaikka mukana ei ole bakteeritulehdusta. Äkillinen keuhkoputkitulehdus paranee suurimmassa osassa tapauksista itsekseen parin kolmen viikon kuluessa. Yskänlääkkeet ja antibiootit eivät jouduta paranemista. Vaikka äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa yskä olisi pitkäkestoinen, siihen ei liity aivan ensipäiviä lukuun ottamatta kuumetta tai huonoa yleiskuntoa. Tauti etenee harvoin keuhkokuumeeksi (ks. «Keuhkokuume aikuisilla (pneumonia)»3); tätä voi epäillä, jos kesken paranemisen oireet uudelleen pahenevat, ja etenkin, jos nousee kuumetta, jota alun perin ei ollut lainkaan tai joka oli jo ehtinyt laskea.

Pitkittynyt (krooninen) keuhkoputkentulehdus

Krooninen keuhkoputkitulehdus on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä ja aika ajoin tulee limaisempia yskävaiheita, kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita. Nekin liittyvät usein virustulehduksiin. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen tärkein taustatekijä on tupakointi. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään kuitenkin usein antibioottihoitoa, etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta (ks. «Kuume»4).

Keuhkoputkentulehduksen itsehoito

Yskää voi lievittää riittävä juominen, joka pitää limakalvot kosteina ja joka voi auttaa sitkeän liman yskimisessä pois keuhkoputkista (ks. «Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito»5). Yskänlääkkeiden teho on vähäinen (ks. «Tavallisesti käytetyillä yskänlääkkeillä ei ole tehoa flunssayskään»6). Niistä voi olla apua erityisesti, jos yskänärsytys vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet. Tupakoinnin lopettaminen jouduttaa viruksen aiheuttaman keuhkoputkitulehduksen paranemista.

Pitkittyneen yskän muita syitä

Tärkein syy pelkkään pitkittyneeseen yskään äkillisen hengitystietulehduksen jälkeen on poskiontelotulehdus. Siinä poskionteloista valuu etenkin yöllä eritettä, joka kuivuu hengitysteihin ja ärsyttää niitä jatkuvasti (ks. «Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus ja otsaontelotulehdus)»7). Pitkittyneen yskän syitä ovat myös allerginen ärsytys (astma: ks. «Astma»8), krooninen poskiontelotulehdus, sydämen toiminnan vajaus (usein aamuyöllä vaivaava yskä) ja mahalaukun sisällön takaisinvirtaus hengitysteihin yöaikaan (refluksi; ks. «Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)»9). Nämäkin vaativat lääkärin selvittelyitä jos yskä kestää viikkokausia.

Milloin hoitoon

Jos kuume yskivällä aikuisella on korkea (yli 38,5) ja väsymys on ankaraa tai henkeä ahdistaa, on syytä lähteä heti hoitoarvioon.

Jos yleiskunto säilyy tyydyttävänä mutta yskä ei ole edes lievittymässä kolmannella tautiviikolla, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Sillä ei ole merkitystä, nouseeko ysköksiä tai ei.

Muutamaa alkupäivää pidemmälle jatkuva kuume (yli 38 astetta), hengityksen muuttuminen raskaammaksi ja kipu hengittäessä tai yskösten verisyys ovat syitä lääkärissäkäyntiin jo aiemmin. Jos tietää tavanneensa tubekuloosiin sairastuneen henkilön lähikuukausina, jo lyhyemmänkin yskän takia kannattaa käydä lääkärissä (ks. «Tuberkuloosi»10). Kuumeisessa taudissa voidaan antibioottihoitoa vaativa keuhkokuume erottaa keuhkoputkitulehduksesta veritestein (ks. «CRP (P-CRP)»11) ja röntgenkuvalla.

Lisää tietoa keuhkoputkitulehduksesta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «ö-poistettu Keuhkoputkitulehdus (äkillinen)»12.