Etusivu » Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Lääkärikirja Duodecim
20.12.2016
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Myokardiitti eli sydänlihaksen tulehdus johtuu useimmiten viruksista. Monet flunssaoireitakin aiheuttavat virukset (mm. coxsackie B -virus, adenovirus, influenssavirus) voivat tulehduttaa myös sydänlihaksen tulehduksen ainakin ohimenevästi. Sydänlihastulehduksen mahdollisuuden vuoksi ei flunssaisena suositella kovaa liikuntaa, koska piilevä ja muuten oireeton sydänlihastulehdus voi rasituksen aikana joskus aiheuttaa vakavia sydänoireita. Kevyt liikkuminen flunssaisena on vaaratonta.

Myös muiden mikrobien (esim. mykoplasman ja klamydian) aiheuttamissa infektioissa sydänlihas voi tulehtua. Joskus myokardiitti liittyy reumaattiseen tai muuhun vasta-ainereaktiota aiheuttavaan eli immuunivälitteiseen tautiin (ks. «SLE (yleistynyt punahukka)»1). Tällöin sydänlihakseen syntyy tulehdusreaktio ilman mikrobeja. Sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus ilmenevät usein samanaikaisesti, jolloin puhutaan perimyokardiitista.

Sydänlihastulehduksen oireet

Oireiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Joskus viruksen aiheuttama myokardiitti todetaan kuumeisesta infektiosta kärsivällä potilaalla sydänfilmin tai muun tutkimuksen perusteella ilman, että esiintyy mitään sydämeen liittyviä oireita. Toisaalta sydänoireet voivat olla vakavia.

Myokardiitin tavallisin oire on rintakipu, tyypillisimmillään vasemmalla kyljellä maatessa ja etukumarassa asennossa istuessa. Tällöin epäilläänkin usein aluksi sepelvaltimotautikohtausta. Vakavia oireita ovat hengenahdistus, erilaiset rytmihäiriöt ja joskus sydämen vajaatoiminta (ks. «Sydämen vajaatoiminta»2). Samalla esiintyy väsymystä ja muita yleisoireita.

Sydänlihastulehduksen toteaminen

Sydänlihastulehduksen diagnoosi jää usein epävarmaksi, koska EKG-muutoksia ei aina ole, eikä verikokeissakaan ole muuta kuin lieviä tulehdusmuutoksia. EKG-muutokset ja verikoearvot voivat kuitenkin muistuttaa jopa sydäninfarktia. Joskus kaikututkimuksessa voidaan nähdä nestettä sydänpussissa tai tiivistymiä sydänlihaksessa. Verikokeissa voidaan todeta ns. sydänlihasmerkkiaineiden (troponiiniarvon), tulehdusarvojen ja jopa maksa-arvojen nousua. Joskus todetaan aiheuttajaviruksen tai muun mikrobin vasta-aineita.

Sydänlihastulehduksen hoito

Jos potilaalla on oireita, joiden syyksi epäillään sydänlihastulehdusta, hänet pitää toimittaa sairaalaan. Myokardiitin diagnoosi edellyttää sydänfilmiä (EKG) ja muita tutkimuksia. Kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä. Jos aiheuttajamikrobiin on lääke, sitä luonnollisesti annetaan. Myokardiittia aiheuttavia viruksia vastaan ei ole lääkkeitä, mutta sairaus paranee yleensä itsestään. Jos ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa, niitä hoidetaan tavanomaisilla sydänlääkkeillä.

Sydänlihastulehduksen ehkäisy

Sydänlihastulehduksen syntymiseen ei elintavoilla voi vaikuttaa. Sydänlihastulehduksen aikana vaarallisia rytmihäiriöitä ja muita ongelmia voidaan vähentää välttämällä rasittavaa liikuntaa. Koska virusinfektioiden yhteydessä tuleva sydänlihastulehdus on usein oireeton, flunssaoireiden aikana kannattaa välttää raskasta fyysistä ponnistelua.

Käytettyjä lähteitä

Myokardiitti. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 880-889.