Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Lääkärikirja Duodecim
7.1.2014
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Myokardiitti eli sydänlihaksen tulehdus johtuu useimmiten viruksista. Monet eri virukset voivat iskeä sydänlihakseen. Myös muiden mikrobien aiheuttamissa infektioissa sydänlihas voi tulehtua. Joskus myokardiitti liittyy reumaattiseen tautiin (ks. «SLE (yleistynyt punahukka)»1), jolloin sydänlihakseen syntyy tulehdusreaktio ilman mikrobeja. Sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus ilmenevät usein samanaikaisesti, jolloin puhutaan perimyokardiitista.

Lieviä sydänlihaksen tulehduksen merkkejä tavataan noin yhdellä prosentilla flunssa- ja muista infektiopotilaista. Löydöksellä ei useimmiten ole merkitystä infektiosta toipumisen kannalta.

Sydänlihastulehduksen mahdollisuuden vuoksi kovaa liikuntaa flunssaisena ei suositella, koska piilevä ja muuten oireeton sydänlihastulehdus voi rasituksen aikana joskus aiheuttaa vakavia sydänoireita. Kevyt liikkuminen flunssaisena on vaaratonta.

Sydänoireina ilmenevää myokardiittia tavataan huomattavasti harvemmin. Tarkkaa yleisyyslukua ei tiedetä, mutta vuosittain sitä todetaan harvemmin kuin yksi sairastumistapaus kymmentä tuhatta henkilöä kohden.

Sydänlihastulehduksen oireet

Oireiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Joskus viruksen aiheuttama myokardiitti todetaan kuumeisesta infektiosta kärsivällä potilaalla sydänfilmin tai muun tutkimuksen perusteella ilman, että esiintyy mitään sydämeen liittyviä oireita. Toisaalta sydänoireet voivat olla vakavia.

Myokardiitin vakavia oireita ovat rintakivut, hengenahdistus, erilaiset rytmihäiriöt ja joskus sydämen vajaatoiminta (ks. «Sydämen vajaatoiminta»2). Samalla esiintyy väsymystä ja muita yleisoireita.

Sydänlihastulehduksen toteaminen

Sydänlihastulehduksen diagnoosi jää usein epävarmaksi, koska EKG-muutoksia ei aina ole, eikä verikokeissakaan ole muuta kuin lieviä tulehdusmuutoksia. EKG-muutokset ja verikoearvot voivat kuitenkin muistuttaa jopa sydäninfarktia. Joskus ultraäänitutkimuksessa voidaan nähdä nestettä sydänpussissa.

Sydänlihastulehduksen hoito

Jos potilaan oireiden syyksi epäillään sydänlihastulehdusta, hänet pitää toimittaa vuorokaudenajasta riippumatta sairaalaan. Myokardiitin diagnoosi edellyttää sydänfilmiä ja muita tutkimuksia. Kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä. Jos aiheuttajamikrobiin on lääke, sitä luonnollisesti annetaan. Myokardiittia aiheuttavia viruksia vastaan ei ole lääkkeitä, mutta sairaus paranee yleensä itsestään. Jos ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa, niitä hoidetaan tavanomaisilla sydänlääkkeillä.

Sydänlihastulehduksen ehkäisy

Sydänlihastulehduksen syntymiseen ei elintavoilla voi vaikuttaa. Sydänlihastulehduksen aikana vaarallisia rytmihäiriöitä ja muita ongelmia voidaan vähentää välttämällä rasittavaa liikuntaa.

Käytettyjä lähteitä

Jyri Lommi ja Jukka Lehtonen. Myokardiitti (sydänlihastulehdus). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 13.9.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi