Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Aurinkoihottuma2
 
 

Keuhkofibroosi (keuhkojen sidekudoistuminen)

Lääkärikirja Duodecim
4.1.2016
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Keuhkofibroosissa keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. Tämä aiheuttaa ärsytystä, mikä ilmenee pitkäaikaisena, kuivana yskänä. Sidekudoksen seurauksena keuhkojen kyky hapettaa verta heikkenee, mikä ilmenee hiljalleen pahenevana hengenahdistuksena. Aluksi ahdistus tuntuu epätavallisena hengästymisenä ruumiillisessa rasituksessa. Keuhkofibroosin edetessä hengenahdistus alkaa vaivata myös levossa. Röntgenkuvassa keuhkofibroosi näkyy vaaleina sidekudosjuosteina (ks. kuva «Keuhkofibroosi röntgenkuvassa»1)

Keuhkofibroosi voi syntyä itsestään tai ulkoisten tekijöiden (kvartsipöly tai asbesti) aiheuttamana.

Itsesyntyinen keuhkofibroosi

Itsesyntyistä keuhkofibroosia kutsutaan nimityksellä idiopaattinen keuhkofibroosi. Sitä sairastaa Suomessa noin kaksi ihmistä kymmentä tuhatta henkilöä kohti. Sairauden alkusyytä ei tunneta. Sillä on jokin yhteys muihin sidekudossairauksiin, sillä sairaus liittyy tavallista useammin nivelreumaan (ks. «Nivelreuma»1) tai sklerodermaan (ks. «Systeeminen skleroosi (skleroderma, yleistynyt ihonkovettumatauti)»2) tai muihin sidekudostauteihin (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»3). Monilla potilailla esiintyy valkosormisuutta (ks. «Valkosormisuus (Raynaud'n ilmiö)»4). Sairaudelle on ominaista vähittäinen paheneminen vuosien mittaan.

Tauti paljastuu tavallisessa keuhkojen röntgenkuvauksessa (ks. kuva). Diagnoosi varmistetaan ohutleikekerroskuvauksella.

Itsesyntyiseen keuhkofibroosiin ei pystytä elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttamaan. Hoitona käytetään suun kautta nautittavaa kortisonihoitoa ja usein sen ohella solunsalpaaja-lääkkeitä. Itsesyntyiseen keuhkofibroosiin on kehitetty kaksi uutta lääkettä pirfenidoni ja nintedanibi, joita nautitaan suun kautta . Lääkkeitä saa määrätä keuhkofibroosin hoitoon perehtynyt erikoislääkäri. Niiden on todettu vähentävän taudin etenemistä. Lääkehoito tehoaa vain osaan potilaista.

Kivipölykeuhko (silikoosi)

Kivipölykeuhkon aiheuttaa pitkäaikainen altistuminen piidioksidipölyille, joita syntyy kvartsista, kristobaliitista ja tridymiitista. Sairastuneet ovat olleet yleensä altistuneena kivipölylle yli kymmenen vuoden ajan. Oireita alkaa ilmetä tavallisesti 20 vuoden jälkeen.

Suomessa 70 000 työntekijää altistuu kivipölyille. Tehokkaan työsuojelun ansiosta kivipöylkeuhko on harvinainen. Työperäisten sairauksien rekisteriin on 2000-luvulla ilmoitettu 10-15 uutta silikoositapausta vuodessa.

Altistavia ammatteja ovat

  • kaivos-, louhinta- ja muu kivityö
  • lasin, posliinin, emalin, savi- ja kivituotteiden valmistus
  • kalkin, sementin, laastin yms. valmistus
  • hiekkapuhallus ja -hiontatyöt
  • tulenkestävien rakenteiden teko ja purku
  • rakennusteollisuuden tietyt vaiheet.

Kivipölykeuhkolle ei ole parantavaa hoitoa. Sairauteen liittyy suurentunut keuhkotuberkuloosin (ks. «Tuberkuloosi»5) ja keuhkosyövän (ks. «Keuhkosyöpä»6) riski, minkä vuoksi keuhkojen tilaa seurataan säännöllisesti. Sairaus luokitellaan ammattitaudiksi, jolloin hoitokulut korvataan.

Asbestoosi ja muut asbestisairaudet

Asbesti on yleisnimi kuitumaisille silikaattimineraaleille, joita ovat aktinoliitti, amosiitti, antofylliitti, krokidoliitti, krysotiili ja tremoliitti.

Suomessa asbestia on käytetty rakennusteollisuudessa 1920-luvulta lähtien. Suurimmillaan käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Asbestia sisältävien tuotteiden valmistus lopetettiin 1988 ja maahantuonti kiellettiin 1993. Asbestille altistutaan kuitenkin edelleen korjausrakentamisen yhteydessä. Tällä hetkellä ilmenevät asbestisairaudet ovat seurausta asbestialtistuksesta 20–30 vuotta sitten.

Asbesti voi aiheuttaa keuhkojen fibroosia eli sidekudoistumista. Tilaa kutsutaan asbestoosiksi tai pölykeuhkosairaudeksi. Oireet ovat samankaltaiset kuin keuhkofibroosissa yleensä.

Asbesti lisää huomattavasti keuhkosyövän vaaraa (ks. «Keuhkosyöpä»6). Tupakointi ja asbesti yhdessä on erityisen vaarallista, silloin keuhkosyövän vaara on noin 50-kertainen verrattuna henkilöihin, jotka eivät tupakoi eivätkä ole altistuneet asbestille.

Toinen syöpämuoto, jota asbesti lisää, on keuhkopussin ja vatsakalvon syöpä mesoteliooma. Se on harvinaisempi kuin keuhkosyöpä. Mesotelioomaa ei esiinny juuri koskaan ilman asbestialtistusta. Oireena voi olla yskää ja rinnan tai vatsan alueen kipuja. Alkuvaiheessa oireet voivat olla vähäisiä, jolloin sairaus ilmenee vasta levinneen syövän aiheuttaessa yleisoireita.

Asbestisairauden tultua ilmi potilasta seurataan säännöllisesti syöpävaaran vuoksi. Kyseessä on ammattisairaus, ja siihen liittyvä hoitokulut korvataan.

Käytännön ohjeita asbestialtistuneille löytyy Hengitysliitto ry:n oppaissa Vaarallinen asbesti ja Asbestialtistuneen muistilista.

Käytettyjä lähteitä

Kaarteenaho R. Idiopaattinen keuhkofibroosi. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 1.5.2015. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Oksa P. Silikoosi, silikotuberkuloosi ja keuhkosyöpä. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 23.3.2015. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Oksa P. Asbestisairaudet. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 23.3.2015. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi