Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Sienimyrkytykset
 
 

Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)

Lääkärikirja Duodecim
22.9.2014
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Kilpirauhasen tulehduksia kutsutaan ammattikielellä tyreoidiiteiksi. Nimi tulee kilpirauhasen latinankielisestä nimestä thyreoidea.

Kilpirauhasessa voi esiintyä kahdenlaisia tulehduksia. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus eli autoimmuunityreoidiitti liittyy vasta-ainetuotantoon kilpirauhasen omia rakenteita kohtaan (ks. «Autoimmuunisairaudet»1). Toinen on subakuutti ("puoliäkillinen") kilpirauhasen tulehdus. Eri tulehdusmuotojen oireet poikkeavat täysin toisistaan.

Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (autoimmuunityreoidiitti)

Autoimmuunityreoidiitissa verestä löytyy vasta-aineita kilpirauhasen kudoksia kohtaan. Niitä löytyy vähäisiä määriä terveistä suomalaisista 5–10 %:lla, mikä osoittaa, että lievä autoimmuunireaktio kilpirauhasessa on yleinen. Tällä lievällä reaktiolla ei ole käytännön merkitystä.

Noin 1–4 %:lla suomalaisia kilpirauhasvasta-aineita löytyy suurempina pitoisuuksina. Pelkät vasta-aineet eivät vielä merkitse sairastumista, mutta silloin erilaisten kilpirauhashäiriöiden vaara on suuri. Seuraukset vaihtelevat eri ihmisillä. Tulehdus sinänsä ei juuri koskaan aiheuta kilpirauhasen seudun kipuja tai muita paikallisia oireita, mutta vuosien mittaan kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä.

Useimmiten kilpirauhanen vähitellen vuosien kuluessa surkastuu, jolloin kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta (ks. «Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)»2). Joillakin muodostuu kilpirauhaskudosta kiihdyttäviä vasta-aineita, jolloin syntyy kilpirauhasen liikatoiminta (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi, "myrkkystruuma")»3). Vasta-aineista johtuvaa liikatoimintaa kutsutaan Basedowin taudiksi. Joskus harvoin autoimmuunityreoidiitti on äkäisempi, minkä seurauksena kilpirauhanen suurenee melko nopeasti ja saattaa tuntua kipeältä.

Autoimmuunityreoidiitin hoito riippuu täysin sen aiheuttamista taudeista. Vajaatoiminta ja liikatoiminta hoidetaan kuten näitä kuvaavissa artikkeleissa kerrotaan. Jos autoimmuunityreoidiittiin liittyy kilpirauhasen suurentumista eli struumaa (ks. «Struuma (suurentunut kilpirauhanen)»4), kasvua voidaan hillitä nauttimalla kilpirauhashormonia (tyroksiinia) tabletteina. Jos todetaan vain kilpirauhasvasta-aineita ilman muita seuraamuksia, tilaa ei tarvitse hoitaa.

Subakuutti kilpirauhasen tulehdus

Nimi subakuutti eli "puoliäkillinen" kuvaa, että sairauden oireet ilmaantuvat nopeammin kuin autoimmuunityreoidiitissa, mutta eivät aivan äkisti. Tyypillinen oire on kilpirauhasen seudun kipu ja arkuus. Aina kipu ei paikallistu pelkästään kilpirauhasen kohdalle, vaan voi tuntua esimerkiksi leukaperissä tai jopa korvan seudussa. Kilpirauhanen yleensä suurenee ja on kosketellessa arka. Sairauteen liittyy usein kuume, joka jatkuu pitkään. Taudin alussa on tavallisesti lieviä kilpirauhasen liikatoiminnan oireita (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi, "myrkkystruuma")»3), sillä tulehdus vapauttaa kilpirauhashormonia verenkiertoon.

Tauti voidaan todeta tyypillisten oireiden ja kilpirauhasen arkuuden perusteella. Laboratoriokokeissa tulehdusarvot lasko (ks. «Lasko (B-La)»5) eli "senkka" ja CRP ovat selvästi suurentuneet. Kilpirauhastulehduksen syytä ei tiedetä, mutta aiheuttajaksi epäillään viruksia.

Subakuuttia kilpirauhastulehdusta hoidetaan suun kautta nautittavalla kortisonilääkkeellä, valmisteena käytetään prednison- tai prednisolontabletteja. Kortisoni poistaa tehokkaasti tulehdukseen liittyvät oireet, jotka väistyvät sillä tehokkaasti muutamassa päivässä. Kortisoni ei kuitenkaan vaikuta sairauden kulkuun eikä siis lopullisesti paranna sitä. Kortisonihoitoa jatketaan yleensä 2-3 kuukautta, jona aikana annosta asteittain vähennetään. Oireet voivat lopettamisen jälkeen palata, jolloin kortisoni aloitetaan uudestaan. Joskus lääkehoitoa tarvitaan yhteensä 6–12 kuukauden ajan ennen kuin tulehdus paranee. Jos sairaus ei parane vuoden aikana, voidaaan harkita kilpirauhsen leikkausta.

Ehkäisy

Kumpaakaan kilpirauhasen tulehdusta ei voida elintavoilla tai muilla toimenpiteillä ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Schalin-Jäntti C. Krooninen autoimmuunityreoidiitti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 7.8.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Schalin-Jäntti C. Subakuutti tyreoidiitti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 7.8.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi