Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Lääkärikirja Duodecim
7.10.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia tyroksiinia. Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva tyroksiinihormonia tuottava rauhanen (ks. kuva «Kilpirauhanen»1)

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa lähes 240 000 hekilöä ( yli 4 % väestöstä). Se on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi ilmaantua nuoremmillakin.

Vajaatoiminnan syyt

Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Autoimmuunisairaudet»1), jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Muita syitä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi, "myrkkystruuma")»2) radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä. Tällöin ilman tyroksiini-lääkettä vajaatoiminta kehittyy nopeammin, muutaman viikon kuluessa toimenpiteestä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.

Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä.

Vajaatoiminnan toteaminen

Vajaatoiminta voidaan todeta helposti verikokeilla terveyskeskuksessa. Kilpirauhaskokeista herkin on TSH-tutkimus, jonka arvo nousee vajaatoiminnassa (ks. «Tyreotropiini (S-TSH)»3). Useimmiten samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus alenee (ks. «Vapaa seerumin tyroksiini (S-T4-V)»4).

Viime aikoina internetissä on levitetty informaatiota "kilpirauhasen vajaatoiminnasta", jossa edellä mainitut kokeet ovat täysin normaalit. Tilaa kutsutaan "kakkostyypin vajaatoiminnaksi" tai "Wilsonin oireyhtymäksi". Sille ei ole mitään lääketieteellisin tutkimuksin varmistettuja perusteita. On vaarallista hoitaa kilpirauhasvalmisteilla ihmisiä, joilla ei ole vajaatoimintaa. Aiheesta enemmän alempana.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä. Sen avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa.

Tietyt lääkkeet vähentävät tyroksiinin imeytymistä suolesta elimistöön. Näitä ovat mahahappoa neutraloivat närästyslääkkeet antasidit (alumiinihydroksidi) sekä sukralfaatti, rautavalmisteet, kolestyramiini, kolestipoli ja polystyreenisulfonaatti. Näitä lääkkeitä käytettäessä pitää odottaa kuusi tuntia ennenkuin ottaa tyroksiinia, jotta sen imeytyminen varmistuisi. Tyroksiini nautitaan yleensä aamuisin, mutta sen voi tarvittaessa ottaa muulloinkin päivän aikana.

Tyroksiinin annos räätälöidään veren TSH-arvon (ks. «Tyreotropiini (S-TSH)»3) perusteella, joka pyritään säätämään viitearvojen alarajoille eli tasolle 1–2 mU/l. Kun oikea annos on löytynyt, se ei yleensä muutu vuosien mittaan. Poikkeuksena on raskaus, jolloin tyroksiinin tarve lisääntyy ja annosta suurennetaan.

Tyroksiinihoito on elinikäistä.

Normaalilla tyroksiinihoidolla ylivoimainen enemmistö potilaista paranee täysin oireettomaksi. Joillakin potilailla voi normaaleilla annoksilla jäädä oireita, jolloin tyroksiiniannoksen suurentaminen hieman tavanomaista suuremmaksi voi poistaa oireet. Tämä täytyy tehdä lääkärin valvonnassa ja veriarvoja (TSH-arvo) seuraten.

Joillakin harvoilla potilailla tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeenkin esiintyy oireita. Tällöin lääkäri voi kokeilla Liothyronin- tai Thybon-lääkettä, joka on kilpirauhashormonin ns. T3-muoto. Niitä käytetään yhdessä tyroksiinin kanssa. Yksinään käytettynä T3-valmisteilla ei vajaatoimintaa ole mahdollista kunnolla hoitamaan. Lääkkeitä varten tarvitaan erikoislupa. T3-valmisteita aloitettaessa suositellaan kilpirauhastautien hoitoon perehtyneen lääkärin konsultaatiota.

Jotkut tavanomaiseen tyroksiinihoitoon huonosti reagoivat potilaat ovat saaneet lievitystä siirtymällä kuivatusta sian kilpirauhasesta tehtyyn valmisteeseen, jonka nimi on Armour Thyroid. Sitä saa vain lääkärin reseptillä, jonka yhteyteen tarvitaan lupahakemus lääkintäviranomaisille. Armour Thyroidin käyttökelpoisuutta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa ei ole luotettavin tutkimuksin varmistettu. Valmisteen kustannukset ovat 40 – 70 euroa kuukaudessa eikä siitä saa Kelan lääkekorvausta.

"Kakkostyypin vajaatoiminta", "Wilsonin oireyhtymä", "käänteisT3 oireyhtymä"

Internetissä on saanut runsaasti huomiota "kilpirauhasen vajaatoiminta", joka ei näy edellä mainituissa laboratoriokokeissa. Tilannetta kutsutaan kakkostypin vajaatoiminnaksi, Wilsonin oireyhtymäksi tai käänteis eli rT3 oireyhtymäksi. Tilaan liitetään suuri joukko yleisesti esiintyviä oireita, kuten väsymys, hikoilun lisääntyminen tai väheneminen, ihon kuivuus, ei pysty laihduttamaan, kuukautishäiriöt jne.

Tilan väitetään liittyvän tyroksiiniaineenvaihdunnan häiriöihin, jotka eivät näy tavallisissa kilpirauhaskokeissa. Erityisesti se on liitetty tyroksiinin aineenvaihduntatuotteesen, käänteisT3:een eli rT3:een (reverse T3). KäänteisT3 on tyroksiinin tarpeeton ja viaton aineenvaihduntatuote, jonka mittaamisesta verestä ei ole mitään hyötyä. Siksi se ei kuulu terveydenhuoltomme laboratoriotutkimuksiin.

"Kakkostyypin vajaatoiminnan", "Wilsonin oireyhtymän" tai "käänteis T3 oireyhtymän" olemassaolo ei perustu mihinkään lääketieteellisesti pätevään tutkimukseen. Sen vuoksi edellä mainittuihin oireisiin (ja internetissä mainittuihin muihin oireisiin) ei pidä käyttää kilpirauhashormonivalmisteita ellei vajaatoiminta ole asianmukaisesti varmistettu. KäänteisT3 (rT3) -testillä vajaatoimintaa ei voida todeta. Kilpirauhasvalmisteiden epäasiallinen käyttö johtaa helposti liikavaikutukseen eli kilpirauhasen liikatoiminnan oireisiin (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi, "myrkkystruuma")»2).

Enemmän tietoa aiheesta hormoni- ja aineenvaihduntaan erikoistuneiden lääkäreiden sivuilla, lue artikkeli.

Hypotyreoosin ehkäisy

Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei tunneta mitään ehkäisykeinoja.

Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta

Synnynnäisessa sairaudessa kilpirauhanen puuttuu kehityshäiriön vuoksi täysin tai on huomattavan alikehittynyt. Suomessa 3 500 syntynyttä lasta kohti todetaan yksi synnynnäistä vajaatomintaa sairastava. Hoitamattomana sairaus johtaa vaikeisiin kehityshäiriöihin. Sen vuoksi kaikilta vastasyntyneiltä tutkitaan napaverestä kilpirauhaskoe, jotta sairaus voidaan todeta ajoissa. Vastasyntyneellä on vielä veressään äidiltä saatua kilpirauhashormonia, jonka avulla hän pärjää viikon pari. Jos verinäytteessä todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan tyroksiinihormonihoito, jolla uhkaavat häiriöt voidaan kokonaan estää. Lapsen kasvun aikana tyroksiiniannostusta lisätään asteittain. Tyroksiinihoito on elinikäinen.

Käytettyjä lähteitä

Schalin-Jäntti C. Hypotyreoosi. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, [päivitetty 19.10.2010]. Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>.

Niskanen L. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhdistelmähoito. Suomen lääkärilehti 2013; 68: s. 1023-5.

Välimäki M. Trijodityroniini - apu vai vaara hypotyreoosin hoidossa? Suomen Lääkärilehti 2013;68: s. 1324-1325.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi