Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Flunssa
 
 

Kuivat silmät eli kuivasilmäisyys

Lääkärikirja Duodecim
28.4.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Tunne kuivista silmistä johtuu usein todellisesta kyynelnesteen vähyydestä, joskus silmien ärtymisestä allergian, infektion, tali-ihottuman (ks. «Tali-ihottuma (seborrooinen ekseema)»1), ruusufinnin (ks. «Ruusufinni (Acne rosacea)»2), autoimmunitaudin ( «Autoimmuunisairaudet»3) tai muun sairauden takia. Myös jotkin lääkkeet, esimerkiksi beetasalpaajat kuivattavat silmiä. Kuivasilmäisyyttä valittava henkilö on tavallisesti vaihdevuosi-ikäinen tai vanhempi nainen, mutta oireita on myös miehillä ja toisinaan jo nuorilla.

Oireet

Silmät kirvelevät, punoittavat ja niissä on roskan tunne. Toisinaan kuiviin silmiin liittyy silmien rähmiminen tai vetistys. Kuivasilmäisyyden oireita on etenkin sellaisilla, joilla on allerginen nuha (ks. «Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha»4) ja allerginen silmien sidekalvontulehdus (ks. «Allerginen silmätulehdus lapsella»5). Myös ei-allergisessa ja niin sanotussa rasitusnuhassa on silmien kirvelyä ja punoitusta. Oireet korostuvat tupakansavussa, tehokkaassa koneellisessa ilmastoinnissa sekä ulkona tuulessa ja pakkasella. Oireita tulee helposti myös televisiota katsellessa, näyttöpäätetyössä ja lukiessa. Silloin syynä lienee se, ettei muisteta räpyttää tarpeeksi usein.

Taudin toteaminen

Sjögrenin oireyhtymässä (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»6) kyyneleritys on vähentynyt, samoin toisinaan tavallisessa nivelreumassa, kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja diabeteksessa. Se todetaan laittamalla imupaperiliuska luomen ja sidekalvon väliin ja seuraamalla paperin kostumisnopeutta (Schirmerin koe). Sarveiskalvon tilaa voidaan tarkastella sinivalossa suurennuslasin avulla, kun silmä on värjätty fluoreseiini-värillä. Silmälääkäri käyttää lisäksi silmämikroskooppia. Silmän sidekalvolta voidaan myös ottaa solunäyte pienen harjan avulla. Näytteen perusteella saadaan viitteitä sidekalvotulehduksen ja kuivuuden syystä

Allergiassa, ruusufinnissä, tali-ihottumassa ja muussa silmä-ärsytyksessä sidekalvo punoittaa, luomet saattavat olla turvoksissa ja aamuisin luomien reunoissa on rähmää. Allergiaa epäiltäessä tehdään allergiatestit. Tali-ihottuman ja ruusufinnin diagnoosi tehdään taudinkuvan perusteella. Silmä-ärsytys voi olla ruusufinnin ainoa oire.

Kuivien silmien syy voi löytyä myös henkilön lääkityksestä. Silmiä kuivattavia lääkkeitä ovat muun muassa isotretinoiini (aknelääke), useat antihistamiinit, beetasalpaajat, monet psyykenlääkkeet, nesteenpoistolääkkeet ja unilääkkeet sekä monet silmäpainelääkkeet. Taittovirheleikkauksen jälkeen silmät ovat tavallista kuivemmat kuukausien ajan.

Itsehoito

Kirjaa lukiessa, näyttöpäätetyössä ja televisiota katsellessa on räpyteltävä riittävän usein. Myös silmien kiinni pitäminen helpottaa oloa. Näyttöpäätteen tulisi olla hieman alaviistossa. Apteekista reseptittä saatavia kostutustippoja ja -geelejä voi kokeilla omin päin muutaman päivän. Jos ne selvästi helpottavat tilannetta, niitä voi jatkaa pitempäänkin. Aluksi tippoja laitetaan 15–30 minuutin välein, myöhemmin muutaman kerran päivässä. Hankalampia oireita voi hoitaa kromoglikaattitipoilla , jotka on tarkoitettu lähinnä allergisen silmätulehduksen hoitoon. Tippa silmiin 2 – 4 kertaa päivässä parin viikon ajan auttaa useimpia. Hoidon voi toistaa tarvittaessa.

Milloin hoitoon?

Silmälääkäriin olisi mentävä, jos kuivasilmäisyys johtuu mahdollisesti jostakin yleissairaudesta tai lääkkeestä tai jolleivat kostutustipat tai kromoglikaattitipat eivät helpota riittävästi. Ikääntyvän henkilön on muutenkin käytävä silmälääkärissä parin vuoden välein tarkistuttamassa silmänpaine ja mahdolliset hoitoa vaativat muutokset mykiössä ja silmänpohjassa.

Käytettyjä lähteitä

Kivelä T. Kuivasilmäisyys. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013

Kari O. Kuivasilmäisyys - lisääntyvä vaiva. Duodecim 2009; 125: 845–54

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi