Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Kaloreiden vähentäminen
 
 

Ihon okasolusyöpä

Lääkärikirja Duodecim
23.5.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Ihon okasolusyöpä (epidermoidikarsinooma, spinaliooma, carcinoma epidermoides, carcinoma spinocellulare, carcinoma squamocellulare) on orvaskeden sarveissoluista eli keratinosyyteistä lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain, joka kasvaa tyvikalvon läpi verinahkaan, toisinaan syvemmällekin. Se on yhteydessä auringon ultraviolettisäteilyyn selvemmin kuin muut ihosyövät. Ihon okasolusyöpää tavataan Suomessa vuosittain noin 1 600 uutta tapausta. Se on harvinainen ennen 50 vuoden ikää, minkä jälkeen ilmaantuvuus kasvaa iän mukana. Okasolusyöpä ilmestyy usein terveen näköiseen ihoon tai huulipunan alueelle. Se voi alkaa myös aurinkokeratoosista (ks. «Aurinkokeratoosi»1), aktiinisesta huulitulehduksesta «Huulitulehdus»2, ihon pintasyövästä eli Bowenin taudista (ks. «Ihon pintasyöpä (Bowenin tauti)»3) tai kroonisesta haavasta. Pieni osa okasolusyövistä (2–5 %) voi levitä etäpesäkkeinä imusolmukkeisiin. Vuosia kestävä immuunivastetta heikentävä (immunosuppressiivinen) hoito esimerkiksi elinsiirtopotilailla altistaa okasolusyövälle.

Oireet

Okasolusyöpä on aluksi ihonvärisestä punertavaksi muuttuva kyhmy, joka kasvaa nopeasti, muuttuu karstaiseksi ja haavautuu, ks. kuva «Okasolusyöpä nenänpielessä»1. Se voi olla kosketusarka. Sen läpimitta on todettaessa tavallisesti 1–3 cm. Okasolusyöpä sijaitsee yleisimmin kasvoissa, korvalehdissä, päänahassa, kädenselissä tai kroonisessa haavassa. Huulessa okasolusyöpä haavautuu varhaisessa vaiheessa, ks. kuva «Okasolusyöpä huulessa»2. Ympäröivällä iholla on usein okasolusyövän esiasteita, kuten aurinkokeratooseja.

Taudin toteaminen

Diagnoosi asetetaan kasvaimesta tehdyn mikroskooppitutkimuksen perusteella. Okasolusyövän riskiin uusiutua ja lähettää etäpesäkkeitä vaikuttavat kasvaimen sijainti (korkean riskin alueita ovat mm. huulet ja korvalehti), koko, erilaistumisen aste, kasvutapa (nopea kasvu ja kasvu hermoja tai verisuonia pitkin lisää riskiä) ja potilaan immuunivastetta heikentävä (immunosuppressiivinen) lääkitys. Okasolusyöpä voi kroonisessa haavassa kätkeytyä haavakudokseen niin, ettei sitä osata epäillä. Keratoakantooma (ks. «Keratoakantooma»4) muistuttaa ulkonäöltään ja mikroskooppiselta kuvaltaan okasolusyöpää.

Hoito

Okasolusyöpä poistetaan leikkaamalla. Syövän ympäriltä pyritään poistamaan 4–6 mm tervettä kudosta. Jos kasvain ei ole leikattavissa, myös sädehoito on mahdollinen. Paikalliset imusolmukkeet tunnustellaan sormin ja tutkitaan mahdollisesti kaikukuvauksella. Seurannan tiheys ja pituus riippuvat syövän riskiluokasta.

Hoitoon hakeudutaan muutamien vuorokausien sisällä, kun epäily kasvaimesta on herännyt.

Ehkäisy

Vaaleaihoisten helposti auringossa palavien henkilöiden on vältettävä auringon ultraviolettisäteilyä pienestä pitäen. Vaatetus antaa paremman suojan kuin auringonsuojavoiteet.

Ks. myös «Syöpäkasvaimet ja suun terveys»14.

Käytettyjä lähteitä

Pitkänen S, Jeskanen L, Ylitalo L. Basalioomat, okasolusyöpä ja sen esiasteet, miten hoidan? Duodecim 2014; 130(6): 643–53. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo11556.pdf»1

Laukkanen A, Rummukainen J, Kivinen J, Lappalainen K. Ihon okasolusyöpä ja sen esiasteet. Duodecim 2006; 122: 71–9. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95415.pdf»2

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi