Yleistä

Endokardiitiksi kutsutaan sydämen sisäisten rakenteiden eli sydänläppien ja sydämen sisäkalvon tulehdusta. Endokardiitissa bakteerit, joskus sienieliötkin, kulkeutuvat verenkierron mukana sydämeen, tarttuvat sen läppien sisäpinnoille ja aiheuttavat tulehduksen. Tulehduksen voivat aiheuttaa esimerkiksi huonoista hampaista verenkiertoon päässeet bakteerit. Ne tarttuvat erityisesti aiemmin vioittuneisiin sydämen läppiin. Endokardiitille altistavat sekä niin sanotut hankitut eli elinaikana kehittyneet läppäviat että synnynnäiset sydänviat. Bakteeritulehdus voi tulla myös sydämeen asennetun tekoläpän ympäristöön.

Endokardiitin syyt

Endokardiitti voi saada alkunsa huonosti hoidetuista hampaista tai huonosti parantuneesta haavasta, mutta joskus myös hampaiden, nielun alueen, suoliston tai virtsateiden kirurgisesta toimenpiteestä. Tatuointi ja lävistykset voivat suurentaa endokardiitin vaaraa sellaisilla henkilöillä, joilla on synnynnäinen sydän- tai läppävika. Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa endokardiitille. Monilla sairastuvista ei kuitenkaan ole tiedossa mitään läppä- tai muuta sydänvikaa eikä altistavaa vammaa tai toimenpidettä.

Endokardiitin oireet

Oireet vaihtelevat sen mukaan, millainen bakteeri tulehduksen aiheuttaa. Useimmiten endokardiitin aiheuttaa stafylokokkibakteeri. Tällöin sairaus on nopeasti etenevä eli akuutti kuumesairaus, johon liittyy samanlaisia oireita kuin verenmyrkytykseen eli sepsikseen. Joskus endokardiitti on subakuutti eli hitaasti etenevä sairaus, jolloin aiheuttajana on streptokokkibakteeri. Oireina ovat päiviä tai viikkoja kestävä pitkittynyt kuumeilu, yleinen sairauden tunne, laihtuminen ja yöhikoilu.

Tulehdus voi aiheuttaa läppään vuotovian. Läppävika voi johtaa nopeasti sydämen vajaatoimintaan. Tällöin oireena on kuumeilun ohella hengästyminen vähäisessäkin rasituksessa ja suorituskyvyn lasku. Hoitamattomassa endokardiitissa sydämestä verenkiertoon pääsevät tulehdusjätteet voivat aiheuttaa muun muassa keskushermoston oireita, nivelkipuja tai ihomuutoksia.

Endokardiitin tutkimukset ja hoito

Sairaus kohottaa huomattavasti veren tulehdusarvoja (B-La ja P-CRP), ja useimmiten veren bakteeriviljelyssä löytyy aiheuttajabakteeri. Läppävika aiheuttaa yleensä sydämeen stetoskoopilla kuultavan sivuäänen, jonka toteaminen on tärkeää tutkimusten ja hoidontarpeen arvioinnissa erityisesti kuumepotilailla. Läppätulehdus voidaan yleensä todeta sydämen ultraäänitutkimuksella (kaikututkimuksella). Tekoläppäpotilaiden ja läppävikoja tai synnynnäistä sydänvikaa sairastavien potilaiden on syytä hakeutua lääkärintarkastukseen, jos kuumesairaus kestää yli kolme päivää. Tahdistinpotilailla endokardiittiin sairastumisen vaara on suurentunut vain muutamien viikkojen ajan tahdistimen asennuksen jälkeen.

Endokardiitti on hoitamattomana hengenvaarallinen sairaus. Se tutkitaan ja hoidetaan aina sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla, jota jatketaan sairaalassa tai kotona useita viikkoja. Osalle potilaista joudutaan tekemään läppäleikkaus.

Endokardiitin ehkäisy

Jos henkilöllä on suurentunut riski sairastua endokardiittiin, hänen tulee huolehtia hyvin ihon ja suun hygieniasta ja hampaiden hoidosta. Haavatulehdusten välttäminen on tärkeää. Lisäksi näille henkilöille annetaan joidenkin hammas- ja muiden toimenpiteiden yhteydessä ennaltaehkäisevästi antibioottia. Tällaisia ennaltaehkäisevää antibioottia eli endokardiittiprofylaksia tarvitsevia potilasryhmiä ovat seuraavat:

  • Potilaalla on tekoläppä tai sydänvian korjausleikkauksessa on käytetty keinomateriaaleja.
  • Potilas on aikaisemmin sairastanut läppätulehduksen (endokardiitin).
  • Potilaalla on korjaamaton syanoottinen (sinisyyttä aiheuttava) synnynnäinen sydänvika tai vain osaksi korjattu sydänvika.
  • Potilaalle on viimeisten 6 kuukauden aikana tehty leikkaus synnynnäisen sydänvian vuoksi.

Edellä mainituille potilasryhmille käytetään ehkäisevää antibioottia seuraavien toimenpiteiden yhteydessä:

  • Hampaisiin ja ikeniin kohdistuvat toimenpiteet, joihin yleensä liittyy ienverenvuotoa esimerkiksi hampaan poisto tai juurihoito, jossa kajotaan juurenkärkeä ympäröivään kudokseen (Sydänläppätulehduksen ehkäiseminen suun toimenpiteissä)
  • Hampaiden tukikudosten puhdistus (esimerkiksi ikenen sisäisen hammaskiven poisto)
  • Poskiontelon huuhtelu
  • Nielu- tai kitarisan poistoleikkaus
  • Keuhkoputkien tähystys jäykällä tähystimellä
  • Keuhkoputkien tähystys, jos otetaan koepala

Ehkäisevää antibioottia ei tarvita esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä: hampaan paikkaaminen, suuhun tehty puudutus, hammasproteesin sovitus, hampaiston pastapuhdistus, keuhkoputken tähystys (bronkoskopia), jossa ei oteta koepaloja, mahalaukun tähystys (gastroskopia), paksusuolen tähystys (kolonoskopia), virtsarakon kautta tehty eturauhasleikkaus, gynekologiset toimenpiteet, synnytykset tai luomenpoisto.

Kirjallisuutta

  1. Kosonen Sari. Sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet nuorilla aikuisilla. Potilaan lääkärilehti 15.2.2023.
  2. Bakteeriendokardiitin ehkäisy. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.10.2022.
  3. Infektioendokardiitti. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.10.2022
  4. Suhonen J, Halavaara M, Lönnqvist L, ym. Infektiivinen endokardiitti. Duodecim 2021;137:563–74.
  5. Terveyskylä.fi: Endokardiitti eli sydämen sisäkalvon tulehdus.
  6. Sydänliitto: Sydänläpän tulehduksen ehkäisy.