Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Aurinkoihottuma2
 
 

Tyvisolusyöpä (basaliooma)

Lääkärikirja Duodecim
17.6.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Tyvisolusyöpä (basaliooma, carcinoma basocellulare) on yleisin ihosyöpä. Se on lähtöisin orvaskeden tyvisolukerroksen soluista. Se kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Se kykenee hoitamattomana kasvamaan syvempiin kudoksiin, mutta ei lähetä etäpesäkkeitä kuin aivan poikkeustapauksissa. Puolelle tyvisolusyövän sairastaneista ilmaantuu myöhemmin yksi tai useampi uusi tyvisolusyöpä.

Suomessa todetaan mahdollisesti jopa 17 000 uutta tyvisolusyöpätapausta vuosittain. Tarkkaa lukua ei tunneta, koska niitä ei rekisteröidä yksittäisten kasvainten tarkkuudella. Tyvisolusyöpien yleisyys lisääntyy iän myötä. Niinpä väestön vanhentuessa tyvisolusyöpien määrä jatkaa kasvuaan. Tyvisolusyöpiä on eniten auringolle altistuneilla ihoalueilla, mutta yhteyttä ultraviolettisäteilyn ja niiden välillä ei tunneta tarkkaan.

Oireet

Tyvisolusyöpä voidaan jakaa kasvutapansa mukaan eri muotoihin, joista kolme tavallisinta ovat kyhmyinen (nodulaarinen, 60 % tyvisolusyövistä), pinnallinen (30 %) ja arpimainen (sklerosoiva eli morfeaforminen) tyvisolusyöpä. Kyhmyinen tyvisolusyöpä eli nodulaarinen basaliooma alkaa sileänä kyhmynä (ks. kuva «Tyvisolusyöpä nenänsiivessä»1), joka sitten haavautuu ja rupeutuu (ks. kuva «Haavautunut tyvisolusyöpä nenänsiivessä»2). Kyhmyinen tyvisolusyöpä sijaitsee useimmin kasvoissa tai korvien takana. Todettaessa se on tavallisesti noin puolen senttimetrin läpimittainen. Se on useimmiten ihonvärinen, joskus ruskea, jopa musta (ks. kuva «Tyvisolusyöpä silmän alla»3); siinä voi usein erottaa pienen verisuonen. Hoitamattomana kyhmy kasvaa hiljalleen niin, että jonkin vuoden kuluttua se on jo muutaman senttimetrin läpimittainen.

Pinnallinen tyvisolusyöpä on yleisempi vartalolla kuin kasvoissa. Muutos muistuttaa ihottumaa. Reunassa voi näkyä kapea valli, ja keskusta punoittaa ja hilseilee (ks. kuva «Tyvisolusyöpä (pinnallinen muoto)»4). Usein potilaalla on samalla kerralla useita pinnallisia tyvisolusyöpäsaarekkeita.

Arpimainen (sklerosoiva eli morfeaforminen) tyvisolusyöpä on epätarkkarajainen, ihonvärinen ja vaikeasti havaittava tiivistymä ihossa. Se ei juuri kohoa ihosta, vaan etenee ihon sisällä ja haavautuu harvoin. Se voi kasvaa huomaamatta hyvinkin kookkaaksi. Mielipaikka on kasvojen iho (ks. kuva «Tyvisolusyöpä (arpimainen muoto)»5).

Taudin toteaminen

Vaikka kyhmyisen ja pinnallisen tyvisolusyövän osaa tunnistaa melko varmasti kasvaimen ulkonäön perusteella, diagnoosi varmistetaan mikroskooppitutkimuksella.

Hoito

Kyhmyiset ja haavautuvat sekä arpimainen tyvisolusyöpä poistetaan tavallisesti leikkaamalla. Hoidon tavoite on kasvaimen täydellinen poisto, mikä varmistetaan mikroskooppitutkimuksella. Laaja, pinnallinen tyvisolusyöpä voidaan hoitaa nestetyppijäädytyksellä (ks. «Ihon jäädytyshoito (kryohoito)»1), imikimodivoiteella tai fotodynaamisella hoidolla. Hoitoon hakeudutaan kiireettä lähiviikkojen aikana.

Ehkäisy

Vaikka auringon ultraviolettisäteilyn ja ihon tyvisolusyövän yhteyttä ei tunneta lähemmin, polttavilta auringonsäteiltä suojautuminen ehkäisee sen ilmaantumista.

Käytettyja lähteitä

Pitkänen S, Jeskanen L, Ylitalo L. Basalioomat, okasolusyöpä ja sen esiasteet, miten hoidan? Duodecim 2014;130(6):643-53 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo11556.pdf»1

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi