Yleistä

Normaalin kuukautiskierron pituus on 24–35 vrk, keskimäärin 28 vrk. Epäsäännöllinen kuukautiskierto on aika tavallinen oire. Joillakin naisilla kuukautiset ovat epäsäännölliset koko hänen ikänsä, joillakin vain määrättyihin elämäntilanteisiin liittyen.

Harvat kuukautiset eli oligomenorrea on kyseessä, jos kuukautiskierron pituus vaihtelee 35 vrk ja usean kuukauden välillä.

Tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kierron pituus toistuvasti on alle 23 vrk. Tämä on tavallista ihan nuorilla tytöillä ja toisaalta taas yli 40–45-vuotiailla naisilla (ks. Esivaihdevuodet (premenopaussi)), eikä ilmiöön ei liity hormonaalista häiriötä.

Tyypillistä ovat niukat tiputteluvuodot lyhyiden kiertojen jälkeen ja kauan kestävät, runsaat vuodot pitkien kiertojen jälkeen.

Syiden selvittely

Jos kuukautiskierrot vaihtelevat vain vähän eivätkä vuodot ole pitkittyneitä, ei kyse ole sairaudesta tai sen oireesta. Epäsäännölliset kuukautiset voivat sen sijaan heikentää elämänlaatua, kun vuodot tulevat yllättäen ja voivat joskus pitkän tauon jälkeen olla poikkeavan runsaat.

Jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois, on tavallisin syy raskaus, ja raskaustesti on syytä tehdä. Muita syitä etsittäessä tarkempi haastattelu aiemmasta kuukautistilanteesta, muista oireista ja gynekologista sairauksista ohjaa tutkimusten toteutusta.

Nopea laihduttaminen, syömishäiriöt ja ylipaino sekoittavat kuukautiskiertoa, tavallisimmin epäsäännöllisenä kuukautiskiertona tai välivuotoina. Runsas urheilu voi aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen, jos energiansaanti on liian niukka suhteessa kulutukseen ja kehon rasvaprosentti on kovin matala.

Joskus ehkäisypillerin lopettamisen jälkeen voi kulua muutama kuukausi, ennen kuin kuukautiskierrot tasaantuvat. Pidempikestoisen häiriön syy on selvitettävä.

Jotkut yleissairaudet voivat aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, varsinkin jos ne eivät ole hyvässä tasapainossa. Esimerkkejä ovat kilpirauhastoiminnan häiriöt, maksan tai munuaisten vajaatoiminta sekä vaikea hoitamaton keliakia.

Jos oire on jatkunut pitkään, harkitaan tutkimusten tarpeellisuutta. Ensimmäiset tutkimukset ovat kilpirauhasen toimintaa mittaava TSH sekä aivolisäkkeen maitohormoni, prolaktiini. Munasarjojen ultraäänitutkimus heijastaa hormonitoimintaa ja ohjaa mahdollisia jatkotutkimuksia. Tavallinen syy epäsäännöllisiin kuukautisiin on ns. munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Siihen viittaavat karvoituksen lisääntyminen ja ylipaino.

Hoito

Jos kuukautishäiriöiden taustalla on jokin tiedossa oleva voimakas stressitilanne (työ- tai kotipaikan vaihto, läheisen vaikea sairaus), voi rauhassa odotella tilanteen tasoittumista. Jos taas taustalla on yli- tai alipaino-ongelmia, syömishäiriö tai poikkeavan runsas liikunta, pitää pyrkiä ravitsemuksen ja liikunnan määrän normalisointiin.

Epäsäännöllistä kuukautiskiertoa ei tarvitse välttämättä hoitaa hormonilääkityksellä, jos kuukautisvuodot tulevat itsestään muutaman kerran vuodessa. Jos kierto halutaan tasoittaa, voidaan käyttää jaksoittaista keltarauhashormonia. Sitä käytetään 10–12 vrk:n jaksoissa kerran kuukaudessa, ja hoitoa jatketaan muutama kuukausi. Jos tarvitaan myös raskauden ehkäisyä, on yhdistelmäehkäisyvalmiste hyvä vaihtoehto.

Milloin lääkäriin

Lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia, jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi. Raskauden mahdollisuus on aina muistettava vuodon jäädessä tulematta.

Jos epäsäännölliset kuukautiset haittaavat elämää tai kuukautishäiriöihin liittyy yleisoireita, kuten vaikeaa väsymystä, kannattaa apua hakea.

Samaten tutkimukset ovat aiheelliset, jos epäsäännölliseen kiertoon liittyy vuotojen pitkittyminen tai epämääräiset välivuodot.

Jos ongelmana epäsäännöllisten kuukautisten lisäksi on lapsettomuus, tarvitaan erikoislääkärin tutkimusta.

Ehkäisy

Koska alipaino ja ylipaino sekä liikunnan määrä vaikuttavat kuukautiskiertoon, on syytä paneutua painonhallintaan ja välttää ylenmääräistä liikuntaa. Tupakointi ja runsas päihteiden käyttö heikentävät munasarjojen toimintaa, joten niistä on syytä luopua.

Kirjallisuutta

  1. Halttunen M. Kuukautiskierron häiriöt. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 62–76.
  2. Kuivasaari-Pirinen P. Kuukautiskierron häiriöt on syytä selvittää. Suomen Lääkärilehti 2019;74:1949-1955