Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Kaloreiden vähentäminen
 
 

Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot

Lääkärikirja Duodecim
7.5.2016
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Uniapnean oireet ja syyt

Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja (ns. obstruktiivinen uniapnea). Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkeaa kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Lisäksi väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun.

Uniapneapotilailla esiintyy kuorsauksen, hengityskatkosten ja päiväaikaisen väsymyksen lisäksi muita oireita, kuten ärtyneisyyttä, impotenssia ja muistihäiriöitä. Lisäksi oireisiin voi kuulua sekä monenlaisia elintoiminnan häiriöitä kuten yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve, yölliset rytmihäiriöt ja impotenssi.

Uniapneasta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapnean esiintyvyys on suurempi kuin nuoremmilla.

Uniapnean itsehoito

Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukkuessa, selinmakuuta voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selinmakuuta. Uniapneasta kärsivän tulee välttää ajoneuvon kuljettamista väsyneenä.

Milloin hoitoon

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia. Unihäiriön vaikeutta voi alustavasti arvioida tähän tarkoitukseen laaditulla oirekyselyllä (ks. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/hoi/hoi50088a.pdf»1). Lääkärin suorittaman haastattelun lisäksi potilaan tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset sekä unen rekisteröinti. Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito (laihdutus, alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen, selinmakuun välttäminen nukkuessa ja nenän tukkoisuuden hoito) sekä unenaikainen ylipainehengityshoito tai leikkaus, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi. Mikäli nenänielun ahtaus johtuu purennan ongelmista, yön aikana käytettävistä purentakiskoista voi olla hyötyä.

Ehkäisy

Uniapnean tärkein ehkäisy on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi tulee välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä. Koska tupakointi lisää hengitysteiden limakalvojen turvotusta, tupakoimattomuus ehkäissee uniapneaa.

Lisää tietoa unenaikaisista hengityshäiriöistä

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»1.

Käytettyjä lähteitä

Bäck L, Bachour A. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 19.10.2015.

Seppä J, Tuomilehto H, Kokkarinen J. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Duodecim 2007; 123: 88–94 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96202.pdf»2.

Tuomilehto H, Seppä J, Gylling H ja Uusitupa M. Obstruktiivinen uniapnea ja lihavuus. Duodecim. 2009; 125: 931–2 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo98035.pdf»3.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus ”Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)”. www.kaypahoito.fi «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2.

DynaMed Plus (Internet). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 - . Record No. 115600, Obstructive sleep apnea (OSA); (Päivitetty 21.3.2016, luettu 8.5.2016). Saatavilla: http://www.dynamed.com/login.aspx?direct=true&site=DynaMed&id=115600 (vaatii käyttäjätunnuksen).

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi