Etusivu » Alkoholijuomien aiheuttamat yliherkkyysreaktiot

Alkoholijuomien aiheuttamat yliherkkyysreaktiot

Lääkärikirja Duodecim
5.3.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Alkoholijuomat aiheuttavat yliherkkyysreaktioita, joiden vaikeus vaihtelee nuhasta äkilliseen yliherkkyysreaktioon eli anafylaksiaan (ks. «Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)»1). Joskus kyseessä on yliherkkyys itse alkoholia kohtaan, mutta useammin oireilu on jonkin muun alkoholijuoman sisältämän aineen aiheuttama.

Alkoholiallergia

Allergia itse alkoholia (etanolia) kohtaan on erittäin harvinainen. Tavallisin oire siitä on äkillinen nokkosihottuma, joka helposti laajenee anafylaktiseksi reaktioksi asti. Määrä, joka tarvitaan reaktion laukaisemiseen, on tavallisesti puolen ravintola-annoksen verran eli 8–10 grammaa alkoholia. Alkoholiallergiset reagoivat tavallisesti samalla tavalla myös etikkaan ja joskus etikkayhdisteisiin eli asetaatteihin. Allergia on nähtävästi pysyvä. Allergian mekanismia ei ole pystytty selvittämään täydellisesti.

Alkoholi voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion myös ei-allergisella mekanismilla. Sellainen on mahdollista esimerkiksi flunssan aikana tai krapulaisen lähtiessä hikilenkille tai rasittaessaan itseään muuten hikeen asti.

Alkoholi saattaa pahentaa astmaa ja muitakin allergiaoireita epäspesifisti. Sen runsas käyttö lisää myös herkistymisen riskiä ja nostaa allergiaan liittyvän seerumin vasta-aine E:n (IgE) tasoa.

Alkoholiallergiaa ei voi todeta iho- tai verikokeella vaan ainoastaan altistuskokeella.

Äkillinen punoitus alkoholista (flush-reaktio)

Pienikin määrä alkoholia voi aiheuttaa muutaman kymmenen minuuttia kestävän punoituksen kasvoihin ja rinnan yläosaan. Reaktio ei ole allergiaa. Siihen myötävaikuttavia tekijöitä ovat vaihdevuodet, ruusufinnitaipumus (ks. «Ruusufinni»2), luontainen punoitusherkkyys (perinnöllinen ominaisuus) ja jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa. Sitä on myös henkilöillä, joilta puuttuu synnynnäisesti aldehydidehydrogenaasientsyymi tai joilla entsyymi toimii huonosti. Entsyymipuute on yleistä aasialaisen rodun ihmisillä, mutta harvinainen muilla.

Äkilliset punoitukset liittyvät joskus lääkitykseen, kuten alkoholismin Antabus-hoitoon. Myös suun kautta otettava metronidatsoli-lääke aiheuttaa joillekin Antabuksen kaltaisen reaktion. Takrolimuusivoiteen käytön yhteydessä flush-reaktioita on esiintynyt noin 6 %:lla potilaista. Reaktio voimistuu saunassa. Sellainen on mahdollista myös pimekrolimuusivoiteesta.

Rikkiyhdisteet

Etenkin makeissa viineissä käytetään metabisulfiittia ja muita rikkiyhdisteitä (E220–E228) säilyteaineena. Ilmoittamisraja on 10 mg kiloa tai litraa kohti rikkidioksidina ilmaistuna. Ne pahentavat astmaa 3–4 %:lla aikuisastmaatikoista. Ne aiheuttavat yliherkkyysnuhaa ja saattavat pahentaa myös nokkosihottumaa ja atooppista ihottumaa. Luotettavia arvioita sulfiittiyliherkkyyden yleisyydestä ei ole saatavilla. Eräässä ruotsalaisessa väestötutkimuksessa 3,4 % vastanneista ilmoitti saavansa nuhaa lähinnä viineistä. Oireilijoista kaksi kolmasosaa oli naisia, ja oireilijoilla oli usein myös astma tai keuhkoahtaumatauti.

Rikkiyhdisteyliherkkyys saattaa olla joskus allerginen, mutta useimmiten kyseessä on muu kuin varsinainen allerginen (epäspesifi) reaktio. Vakavat reaktiot ovat hyvin harvinaisia.

Rikkiyhdisteitä syytetään usein myös päänsäryn ja muiden krapulan tapaisten oireitten aiheuttajiksi. Viinipäänsärkyoireyhtymä käsitellään toisessa artikkelissa (ks. «Viinipäänsärky»3).

Karmiinit, kokkiniilit, karmiinihappo (E120)

Karmiineita käytetään väriaineena muun muassa punaisissa katkeroissa ja cocktail-kirsikoissa. Ne aiheuttavat joillekin astmaa ja äkillisiä allergiareaktioita, jopa anafylaksiaa. Karmiinit, kokkiniili ja karmiinihappo ovat biologisia värejä, jotka on eristetty kilpikirvoista. Karmiiniallergian yleisyyttä ei tunneta.

Oluet

Sekä ohramallas- että vehnämallasoluista on kuvattu äkillisiä allergiareaktioita. Ohrassa allergiaa aiheuttavat aineet (allergeenit) on tunnistettu, mutta vehnäoluen allergeeneja ei tunneta. Oluen sisältämästä humalasta allergiaoireita ei ole kuvattu.

Hiiva-allergia

Olut- ja viinihiivat kuuluvat Saccharomyces-hiivoihin, joihin kuuluu myös tavallinen leivontahiiva. Ristiallergia niiden välillä on 80–90 %. Ristiallergiassa ihminen herkistyy yhdelle hiivalle. Samalla hän alkaa saada oireita myös useista muista hiivoista, joissa on samoja tai samankaltaisia allergeeneja.

Kaupan oluissa ja viineissä hiiva-allergeeneja ei ole niin paljon, että niistä tulisi oireita. Sen sijaan kotikaljassa, kotiviineissä, siidereissä ja simassa hiivan allergeeneja voi olla niin paljon, että seurauksena voi olla on nokkosihottuma tai jopa anafylaktinen reaktio.

Lipidien kuljetusproteiini (LTP)

Ristiallergiaa aiheuttavia lipidien kuljetusproteiineja (LTP = lipid transfer protein) on yleisesti hedelmissä ja marjoissa sekä monissa kasviksissa. Niitä on myös viinirypäleissä, ja allergeeneja päätyy viiniinkin niin paljon, että jopa yleistynyt nokkosihottuma ja anafylaktinen reaktio ovat mahdollisia. Niitä päätyy myös viinistä tislattavaan konjakkiin ja muihin vastaaviin tuotteisiin.

Maitoallergia

Kermalikööreissä on maidon proteiineja niin paljon, että ne voivat aiheuttaa maitoallergiselle vakaviakin yliherkkyysreaktioita, muun muassa anafylaktisen reaktion.

Keliakia

Useimmat alkoholijuomat ovat joko täysin gluteenittomia tai niiden gluteenipitoisuus on niin matala, ettei siitä ole haittaa. Jopa useimmat oluet ovat keliakiaa sairastavalle turvallisia. Tuoreimman tiedon sopivista oluista saa Keliakialiitosta.

Alkoholijuomien muut lisäaineet

Alkoholijuomiin saatetaan lisätä sorbiinihappoa säilyvyyden parantamiseksi. Siitä ei kuitenkaan ole raportoitu yliherkkyysreaktioita enempää kuin viineihin lisättävistä tanniineistakaan.

Lisätietoa aiheesta

Lisä- ja vierasaineet alkoholijuomissa sekä yliherkkyys. Alko Oy:n opasvihkonen. Alko 2013. Opaskirjanen on nähtävissä myös Alkon kotisivuilla http://www.alko.fi

Suomen Keliakialiitto www.keliakialiitto.fi