Etusivu » Lisäaineyliherkkyys

Lisäaineyliherkkyys

Lääkärikirja Duodecim
23.10.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Suomessa sallittuja ruokien lisäaineita on yli 200. Niitä käytetään ruokien säilyvyyden, maun, ulkonäön ja rakenteen parantamiseksi. Jotkin niistä voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, joista tavallisimpia ovat anafylaktiset reaktiot (ks. «Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)»1), nokkosihottuma (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»2) ja astman (ks. «Astma»3) pahentuminen. Lisäaineiden aiheuttamat yliherkkyysreaktiot ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Lisäaineryhmät

Ruokien lisäaineet on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan ryhmiksi (taulukko «»1).

Ruokien lisäaineryhmät
  • Arominvahventeet
  • Emulgointiaineet
  • Hapettumisenestoaineet
  • Hapot
  • Happamuudensäätöaineet
  • Hyytelöimisaineet
  • Jauhonparanteet
  • Kantaja-aineet
  • Kiinteyttämisaineet
  • Kosteudensäilyttäjät
  • Makeutusaineet
  • Muunnettu tärkkelys
  • Nostatusaineet
  • Paakkuuntumisenestoaineet
  • Pintakäsittelyaine
  • Ponneaineet
  • Sakeuttamisaineet
  • Stabilointiaineet
  • Sulatesuolat
  • Täyteaineet
  • Vaahdonestoaineet
  • Värit

Lisäaineista saa helpoimmin yksityiskohtaista tietoa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Internetsivuilta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/. Tuoteselosteissa ne voidaan mainita omalla nimellään tai ns. E-koodilla. Lisäaineoppaassa on kerrottu lisäaineiden korkeimmat saantisuositukset ja selostettu myös lyhyesti yliherkkyyttä aiheuttavista lisäaineista.

Yliherkkyysreaktioita aiheuttavia ja sellaisiksi epäiltyjä aineita

Atsoväriaineet (E102, E110)

Tartratsiinin ja muiden atsoväriaineiden käyttö oli kielletty Suomessa pitkään. Ne sallittiin uudelleen 1995, kun maamme liittyi EU:n jäseneksi. Odotettua yliherkkyysreaktioaaltoa ei kuitenkaan ilmennyt. Laajassa tutkimusyhteenvedossa (Cochrane-katsaus vuonna 2001) todettiin, että harvaa tapausta lukuun ottamatta tartratsiinin rutiininomaisesta välttämisestä ei ole astmapotilaille hyötyä. Myöskään yliherkkyysnuhassa tai nokkosihottumassa atsoväriaineiden ei ole varmuudella osoitettu lisäävän oireita.

Karmiinit, kokkiniili ja karmiinihappo (E120)

Karmiini, kokkiniili ja karmiinihappo ovat kaikki karmiininpunaisia värejä, joita saadaan subtrooppisilla alueilla elävien viiden eri Kermes-sukuun kuuluvan hyönteislajin (kilpikirvojen) naaraista. Niistä tunnetuin on Kermes ilicis (= Coccus ilicis), joka elää erään tammilajin (Qercus cóccifera) lehdillä.

Karmiinit voivat aiheuttaa astmaa ja äkillisiä allergiareaktioita, jopa anafylaksiaa. Niitä on kuvattu yksittäistapauksina. Karmiiniallergian yleisyyttä ei tunneta.

Rikkiyhdisteet (E220–E228)

Metabisulfiittia ja rikkidioksidia käytetään säilytteinä etenkin niin sanotuissa tuoremehuissa, viineissä ja salaateissa. Sulfiittia on enemmän makeissa kuin kuivissa viineissä. Viinipullon ja hanapakkauksen etiketissä on maininta rikkiyhdisteistä, jos niitä on tuotteessa niin paljon, että yliherkkyysreaktio on mahdollinen. Muissa elintarvikkeissa merkintää ei ole.

Rikkiyhdisteet saattavat pahentaa kroonista, ei-allergista astmaa, mutta näyttöä siitä, että se aiheuttaisi tai pahentaisi yliherkkyysnuhaa, ei ole. Ne eivät pahenna myöskään nokkosihottumaa tai atooppista ekseemaa.

Lysotsyymi (E1105)

Lysotsyymi (E1105) on entsyymi, jota käytetään elintarvikkeissa sen antimikrobisten ominaisuuksien takia. Se on peräisin melkein aina kanamunasta. Kolmasosa kanamuna-allergisista on allergisia myös lysotsyymille, mutta allergia voi kehittyä myös lysotsyymia itseään kohtaan.

Lysotsyymi voi hengitettynä aiheuttaa ammattiastmaa leipureille. Elintarvikkeiden mukana nautittuna seurauksena voi olla äkillinen allergiareaktio, nokkosihottuma tai astman, nuhan tai atooppisen ihottuman pahentuminen.

Elintarvikkeiden lisäksi lysotsyymiä on joissakin hammastahnoissa, etenkin sellaisissa, joissa ei ole natriumlauryylieetterisulfaattia ("saippuaa"), ja myös muissa suunhoitotuotteissa. Muna-allergisen henkilön suun ja nielun limakalvot turpoavat lysotsyymistä, ja myös anafylaktinen reaktio on mahdollinen.

Bentsoehappo ja bentsoaatit (E210–E213)

Bentsoehappo ja bentsoaatit aiheuttavat iholle joutuessaan ei-allergista kosketusnokkosihottumaa. Syötyinä niistä ei ole haittaa.

Sorbiinihappo ja sorbaatit (E200-E203)

Sorbiinihappo ja sorbaatit aiheuttavat bentsoehapon tapaan ei-allergista kosketusnokkosihottumaa iholle joutuessaan. Sen sijaan näyttöä siitä, että se syötynä aiheuttaisia yliherkkyysreaktioita, ei ole.

Parabeenit (E214-E219)

Parabeenit aiheuttavat harvoin kosketusallergiaa, mutta syötyinä ne ovat turvallisia.

Butyylihydroksianisoli ja -tolueeni (E320 ja E321)

Aiheuttavat harvoin kosketusallergiaa. Syötynä saattaa joskus pahentaa astma- ja nuhaoireita, mutta vakavampia reaktioita ei tule.

Gallaatit (E310-E312)

Kosketusallergia mahdollinen. Syötynä oireita ei tule.

Lesitiini (E322)

Kananmuna- ja soija-allergisilla on kuvattu muutamia atooppisen ihottuman pahentumisia, ei vakavampia reaktioita.

Muut lisäaineet

Etikkahaposta (E260) ja asetaateista (E261–E263) on kuvattu muutamia anafylaktisia reaktioita henkilöillä, jotka ovat allergisia alkoholille.

Herkimmät soija-allergiset voivat saada oireita soijasta valmistetuista lisäaineista, joita ovat lesitiini (E322) ja soijapapuhemiselluloosa (E426).

Natriumglutamaattia (aromivahvenne) (E620, E621) on pidetty milloin ylivilkkauden, milloin päänsäryn (migreenin), astman tai "kiinalaisen ravintolaoireyhtymän" aiheuttajana tai pahentajana. Uusimmissa tutkimuksissa sellaista yhteyttä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa (Zhou Y, ym.Cochrane katsaus).

Käytettyjä lähteitä

  • Hannuksela M, Haatela T. Lisäaineyliherkkyys - melkein myytti. Duodecim 2009; 125: 527–32.
  • Ardern K. Tartrazine exclusion for allergic asthma. Cochrane Database of Systematic Reviews 2001, Issue 4. Art. No.: CD000460. DOI: 10.1002/14651858.CD000460.
  • Zhou Y, Yang M, Dong BR. Monosodium glutamate avoidance for chronic asthma in adults and children. Cochrane Database Syst Rev. 2012 Jun 13;6:CD004357. Review.