Etusivu » Miehen lapsettomuus

Miehen lapsettomuus

Lääkärikirja Duodecim
16.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Lapsettomuustutkimusten yhteydessä löytyy heikentynyt sperman laatu 30–50 %:lla pariskunnista. Läheskään aina se ei yksin selitä pariskunnan lapsettomuutta (ks. «Naisen lapsettomuus»1). Spermavian syy jää usein tuntemattomaksi. Miehen lapsettomuuden taustalla voi myös olla ongelmia seksielämässä. Tutkimusten laajuus riippuu lääkärin vastaanotolla tehdystä tutkimuksesta ja sperma-analyysin löydöksistä.

Syyt

Miehen alentunutta hedelmällisyyttä ja sperman laadun muutoksia selittäviä tekijöitä ovat mm. laskeutumattomat kivekset, kivestulehduksen jälkitila (ks. «Sikotauti (parotiitti)»2) tai suuri varikoseele (kiveskohju; ks. «Kiveksen kipu ja turpoaminen»3). Hormonaaliset syyt ovat harvoin miehen lapsettomuuden taustalla. Geneettisiä syitä tunnetaan nykyään useita: vaikean spermavian taustalla voi olla mm. sukukromosomimuutoksia tai kromosomipätkien siirtymisiä (translokaatioita). Kromosomihäiriöistä tunnetuin on Klinefelterin oireyhtymä (46, XXY) «Klinefelter-oireyhtymä (47XXY-mies)»4. Nämä eivät yleensä aiheuta miehelle mitään muita oireita kuin lapsettomuuden. Siittiöiden puuttumisen siemennesteestä voivat aiheuttaa lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset. Siittiöiden hedelmöittämiskykyä voivat alentaa siittiövasta-aineet tai siittiöiden rakennepoikkeavuudet.

Seksuaaliset vaikeudet, esimerkiksi ejakulaatiohäiriöt ja impotenssi (ks. «Erektiohäiriö (impotenssi)»5), voivat olla lapsettomuuden taustalla.

Tutkimukset

Miehen tutkimusten perusta on sperma-analyysi. Jos sen tulos on normaali, ei jatkoselvittelyihin yleensä ole aihetta. On hyvä muistaa, että sperma-analyysin tulos voi vaihdella huomattavasti ajankohdasta riippuen. Tästä syystä poikkeava löydös tarkistetaan 1–2 kuukauden kuluttua.

Siemennesteen tutkimisessa on tärkeää oikea näytteen antotapa. Näyte suositellaan annettavaksi masturbaatiolla erityisesti tätä varten suunniteltuun näyteastiaan 2–5 päivän kuluttua viimeisestä siemensyöksystä. Lyhyempi tai pidempi pidättäytymisaika voi heikentää analyysitulosta. Näyte pitää tutkia tunnin kuluessa näytteen annosta, eikä se saa altistua alle 20 tai yli 40 asteen lämpötilalle esimerkiksi kuljetuksen aikana.

Normaalissa siemennestenäytteessä siittiötiheyden pitäisi olla yli 15 miljoonaa millilitrassa ja nesteen kokonaismäärän yli 1,5 millilitraa. Normaalissa näytteessä eteenpäin liikkuvia siittiöitä on yli 32 % tai liikkuvien siittiöiden kokonaisosuus on yli 40 %. Siittiöiden rakennetta voidaan arvioida myös niiden ulkomuotoa ja rakennetta kuvaavilla kriteereillä (morfologia). Sperma-analyysistä määritetään myös siittiövasta-aineet (niin sanottu Mar-Test) ja tulehdukseen viittaavien valkosolujen määrä.

Uusin tutkimus on ns. siittiöiden DNA:n fragmentaatioindeksi. Se on käytettävissä osassa lapsettomuusklinikoita. Selvästi lisääntynyt fragmentaatio saattaa toimia yhtenä heikentyneen hedelmällisyyden merkkinä. Sen merkitys hoitoja valittaessa on vielä epäselvä.

Jos sperma-analyysi on poikkeava tai miehellä on sukupuolielinten alueella oireita, tehdään miehen kliininen tutkimus. Silloin mm. tutkitaan kivesten koko ja tasaisuus ja arvioidaan, näkyykö kivespussissa laskimosuonten pullistumia. Tarvittaessa tunnustellaan eturauhasen koko ja aristus. Kivesten kaikututkimus (ks. «Kaikukuvaus»6) paljastaa rakenteelliset viat ja kasvaimet.

Verikokeita tehdään, jos siemennestenäyte on vahvasti poikkeava. Aivolisäkehormoni FSH:n pitoisuus määritetään, jos siemennesteestä ei löydy siittiöitä tai niitä on huomattavan vähän. Suurentunut FSH-arvo viittaa kivesperäiseen vaurioon. Verinäytteestä tehdään myös kromosomimääritys ja Y-kromosomin ns. mikrodeleetiotutkimus. Joissakin tilanteissa määritetään muita hormonitutkimuksia, kuten testosteroni (ks. «Testosteroni (S-Testo ja S-TestoVl)»7), aivolisäkehormoni LH, maitohormoni (prolaktiini) ja kilpirauhastutkimukset (ks. kilpirauhaskokeita «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=snk&p_hakusana=kilpirauhastutkimus&p_loki=e»1). Jos siemennesteestä ei löydy siittiöitä ja verikokeiden tulokset ovat normaalit, voidaan kiveskoepalalla selvittää, onko kiveksessä normaalia siittiötuotantoa.

Hoito suunnitellaan tutkimusten mukaisesti (ks. «Lapsettomuushoito»8). Miehen hedelmättömyyden syyhyn kohdistuvia hoitoja on vähän.

Ehkäisy

Sukuelintulehdusten ehkäisy ja tehokas hoito ovat tärkeitä. Tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuukäyttö auttavat hyvää siittiötuotantoa. Ylipaino heikentää miehen hedelmällisyyttä. Iällä on huomattavasti pienempi merkitys miehen hedelmällisyydelle kuin naisen.

Käytettyjä lähteitä

Klami R, Perheentupa A. Miten tulkitsen spermanäytteen? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(21):1969-73 «/xmedia/duo/duo12514.pdf»2

Tiitinen A, Unkila-Kallio L. Lapsettomuus. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 175–193.

Tiitinen A. Lapsettomuus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.6.2016

Nuojua-Huttunen S, Anttila L. Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä. Suomen Lääkärilehti 2009;64:367–373.