Etusivu » Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät

Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät

Lääkärikirja Duodecim
10.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Suomessa on pelkkää keltarauhashormonia (progestiinia) sisältäviä ehkäisyvalmisteita pillereinä, kapseleina ja injektioina (ruiskeina). Minipillerien sisältämä hormonimäärä on pieni, ja niiden ehkäisyvaikutus perustuu kohdunkaulan limassa tapahtuvien muutosten kautta: siittiöiden kulkeutuminen kohtuun estyy. Osittain menetelmien teho perustuu myös munasolun irtoamisen estoon.

Minipillerien ja pitkäaikaisten keltarauhashormonia sisältävien ehkäisymenetelmien käyttö on lisääntynyt. Progestiiniehkäisyltä puuttuvat estrogeenien vasta-aiheet. Progestiinin käyttöön ei siis liitetä veritulppariskin lisääntymistä. Menetelmän voivat valita veritulpan sairastaneet, verenpainetautia tai diabetesta sairastavat, yli 35-vuotiaat tupakoivat jne. Rintasyövän sairastaneelle progestiiniehkäisyä ei suositella.

Minipillerit

Minipillereitä voivat käyttää sellaisetkin naiset, joilta estrogeeni on kielletty. Minipillereiden käytössä säännöllinen muistaminen on vielä tärkeämpää kuin yhdistelmäehkäisypillerien yhteydessä. Minipillereitä saa käyttää myös imetyksen aikana. Pillereitä otetaan säännöllisesti päivittäin, ilman taukoja. Tästä seuraa tavallisin sivuoire, kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, tiputteluvuodot tai toisaalta vuotojen loppuminen lähes kokonaan. Vaaratonta tiputteluvuotoa tai pitkittynyttä vuotoa voi esiintyä enemmän kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteilla

Ehkäisykapselit

Jos pillerin unohtelu on ongelma, voidaan käyttää usean vuoden ehkäisytehon antavia keltarauhashormonikapseleita (implantteja). Kapselin asettaa terveydenhuollon ammattilainen paikallispuudutuksessa olkavarteen ihon alle. Myös kapselien poisto tapahtuu paikallispuudutuksessa. Tämä toimenpide voi joskus vaatia aikaa enemmän kuin kapselien asetus.

Suomessa on markkinoilla kaksi valmistetta: levonorgestreelia vapauttavat ehkäisykapselit, joissa on kaksi sauvaa ja joiden ehkäisyteho kestää viisi vuotta sekä etonogestreeliä vapauttava ehkäisykapseli, joka on yksi sauva ja jonka ehkäisyteho kestää kolme vuotta. Ehkäisykapselit ovat varma ehkäisykeino, joskin yli 75 kg:n painoisilla teho voi olla heikentynyt. Ehkäisykapselit sopivat kaikenikäisille naisille. Ehkäisykapseleiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset vuotohäiriöt (vuotojen poisjääminen, kiertojen epäsäännöllisyys, tiputtelu), jotka useimmiten kuitenkin asettuvat ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Injektiomuotoinen progestiini

Ehkäisykapselin vaihtoehto on pistos. Progestiini (medroksiprogesteroniasetaatti) annostellaan pistoksena syvälle lihakseen kolmen kuukauden välein. Valmisteen käyttöä hankaloittaa tabletteihin verrattuna ruiskemuotoinen annostelu, mutta sen etuna on edullinen hinta. Kuukautisvuotohäiriöitä esiintyy yleisesti tämän menetelmän käyttäjillä. Injektioehkäisyä käytetään Suomessa erittäin vähän.

Lisätietoa aiheesta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio «Raskauden ehkäisy»6

Käytettyjä lähteitä

Kivijärvi A. Hormonaalinen ehkäisy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.

Heikinheimo O. Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät - joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn. Duodecim 2006;122 (14):1789–94 «/xmedia/duo/duo95873.pdf»1.