Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Norovirus

Lääkärikirja Duodecim
26.11.2012
Infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Norovirus aiheuttaa ripuli- ja oksennustaudin. Kuluneen 10 vuoden aikana on esiintynyt neljä maailmanlaajuista norovirusepidemiaa, viimeisimmät vuosina 2006, 2007 ja 2009–2010. Epidemiat syntyvät, kun viruksen perimä muutaman vuoden välein muuntuu ja aiempien tautien väestölle antama vastustuskyky ei enää suojaa. Tässä suhteessa virus muistuttaa influenssavirusta vuosittaisine epidemioineen ja toistuvine pandemioineen (ks. «Influenssa»1). Arvioidaan, että ainakin epidemiavuosina yli puolet suomalaisten äkillisistä ripulitaudeista on noroviruksen aiheuttamia.Syksyllä 2012 Euroopassa on viimeksi todettu uusi muuntunut viruskanta mikä voi ennakoida epidemiaa vuonna 2013.

Noroviruksen tarttuminen ja epidemiat

Siinä missä rotavirusripuli (ks. «Ruokamyrkytys»2) on pääasiassa pienten lasten sairaus norovirus on pääasiassa aikuisten sairaus. Tavallisinta on, että norovirustartunnan saa sitä sairastavalta tai hiljan sairastaneelta. Norovirusepidemioita on yhdistetty myös kypsentämättömänä syötäviin kasviksiin, esimerkiksi ulkomailta tulleisiin pakastemarjoihin.

Norovirus tarttuu herkästi ja aiheuttaa yleensä tautiryppäitä. Hyvin pieni annos, vain 100 norovirusta riittää aiheuttamaan taudin ja grammassa ripuliulostetta on miljoonia viruksia. Koska sairastunut erittää suuria määriä virusta, tartunnan voi saada myös kohdista, joita sairas on koskettanut (kotona esimerkiksi valokatkaisijoista ja ovenkahvoista). Tällaista tartuntareittiä ei bakteeriripuleilla (esimerkiksi salmonellalla) ole. Taudin itämisaika on lyhyt, yleensä 12 tunnista kahteen vuorokauteen.

Norovirus aiheuttaa epidemioita herkästi myös sairaaloissa ja laitoksissa. Näissä saattaa noin puolet potilaista ja henkilökunnasta sairastua viikon parin kuluessa, kunnes epidemia väistyy. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Suomessa oli kymmeniä paikallisia epidemioita sairaaloissa.

Noroviruksen oireet

Rotavirus ja norovirus aiheuttavat hyvin samankaltaisen taudin. Jos norovirusripuli iskee perheeseen (ruokakuntaan) niin yleensä kaikki joutuvat kosketuksiin viruksen kanssa. Vain noin puolet tartunnan saajista sairastuu oksennus-ripuli –tautiin. Bakteeriripuleista (esimerkiksi kampylobakteerin ja salmonellan aiheuttamista – ks. «Ruokamyrkytys»2) sairaus eroaa yleensä siten, että oireet alkavat hyvin äkillisesti ja oireena on ripulin lisäksi lähes kaikilla pahoinvointi tai oksennukset ja usein myös kuume tai kuumeinen olo särkyineen.

Oireet loppuvat yleensä lähes yhtä äkillisesti kuin ovat alkaneetkin. Niiden kesto on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Vaikka potilas on parantunut norovirustaudista, hän erittää virusta vielä useita päiviä. Käytännössä tartuttavuus kuitenkin päättyy heti, kun varsinainen ripuli loppuu. Suolen toiminta voi olla tämänkin jälkeen epäsäännöllista vielä usean viikon ajan. Elintarvike- ja terveydenhuollon potilastyössä olevien tulisi olla pois töistä 2 vuorokautta ripulivaiheen ja oksennusten päättymisen jälkeen, samoin lasten on suositeltavaa olla pois päivähoidosta tuohon asti. Taudin sairastaneille kehittyy vain lyhytaikainen, kuukausia tai vuoden kestävä immuniteetti.

Toisin kuin bakteeriripulit, norovirustauti ei aiheuta jälkitauteina niveltulehduksia (reaktiivisia artriitteja «Reaktiivinen niveltulehdus»3).

Noroviruksen toteaminen

Koska noroviruksen aiheuttama tauti on oireiltaan tyypillinen, lyhytaikainen ja ankarista oireistaan huolimatta varsin viaton ja siihen ei ole lääkehoitoa, ulostenäytteitä viruksen etsimiseksi ei yksittäisiltä potilailta oteta. Taudinmääritys tehdään tyypillisten oireiden ja sairauden käyttäytymisen perusteella. Epidemioiden yhteydessä virus voidaan tunnistaa yleensä geeninmonistustekniikalla potilasnäytteestä, vedestä tai ruoasta.

Noroviruksen itsehoito

Noroviruksen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa lääkehoitoa. Yleishoito kotona on sama kuin muissa äkillisissä ripulitaudeissa (ks. «Ruokamyrkytys»2). Tärkeintä on pitää huolta riittävästä nesteen nauttimisesta.

Milloin hoitoon?

Taudin toteamista (diagnoosia) varten lääkäriin ei tarvitse lähteä jos oireet ovat tyypilliset. Usein lähiympäristössä on joku muukin sairastunut samankaltaisin oirein. Parantavaa hoitoakaan ei ole tarjolla.

Ripuli ja oksennukset voivat kuitenkin jo vuorokaudessa aiheuttaa voimakkaan nestehukan. Erityisesti hyvin iäkkäät ja pienimmät lapset voivat joutua hakemaan apua elimistön kuivumiseen, etenkin jos oksentelu haittaa juomista. Kuivuminen näkyy voimakkaana uupumisena ja limakalvojen kuivuutena. Viimeistään jos kuume ei väisty parissa vuorokaudessa, ulosteessa on verta ilman että on peräpukamia tai ripuli kestää laantumattomana pitempään kuin kolme päivää, on syytä mennä lääkäriin selvittämään, onko aiheuttaja sittenkin joku muu kuin norovirus. Lääkärin apuun turvautuminen on kuitenkin hyvin harvoin tarpeen.

Jos isompi seurue sairastuu norovirusripuliksi sopivaan tautiin ruokailtuaan yhdessä ravitsemuslaitoksessa tai syötyään samaa kypsentämätöntä ruokaa, asiasta on hyvä ilmoittaa terveyskeskukseen, jotta voidaan selvittää viruksen mahdollinen laajempi leviäminen.

Norovirustartunnan ehkäisy

Huolellinen käsienpesu vähentää virusten määrää käsissä merkittävästi. Siksi kädet tulee pestä aina WC:stä lähtiessä ja ennen ruokailua runsaalla lämpimällä vedellä ja saippualla. Desinfektioaineet (esimerkiksi alkoholipitoiset käsihuuhteet) eivät hävitä virusta käsistä ja pinnoilta yhtä tehokkaasti kuin saippuapesu eikä niiden käyttö korvaa pesemistä (ks. tarkemmin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohje1).

Noroviruksen säilyminen taudinaiheuttamiskykyisenä riippuu ulkoisista olosuhteista. Vaikka virusten määrä pinnoilla vähenee jo tuntien kuluessa, norovirus voi säilyä hengissä ympäristössä useita vuorokausia. Siksi huolellinen WC:n, hanojen ja kosketuspintojen siivous klooripohjaisilla yhdisteillä on tarpeen niin sairastuneen kodissa kuin laitoksissakin.

Oksennus ja mahdollinen ripuliuloste siivotaan kertakäyttöhansikkaita käyttäen. Puhdistusliinat ja hansikkaat suljetaan välittömästi jätepussiin ja kuljetetaan roskikseen samoin kuin kaikki lähietäisyydellä olevat ruoat. Vaatteet ja lakanat pestään pyykinpesukoneessa mieluiten vähintään 60 C asteen lämpötilassa. Virus ei kuole kylmässä (se säilyy elossa pakasteissakin).

Lapsille annettava rotavirusrokote ei suojaa norovirusripulilta.

Tietoa muista ripulitautien aiheuttajamikrobeista

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi