Noroviruksen tarttuminen ja epidemiat

Siinä missä rotavirusripuli (ks. «Suolistotulehdukset aikuisilla»2) on pääasiassa pienten lasten sairaus norovirus on pääasiassa aikuisten sairaus. Tavallisinta on, että norovirustaudin saa tartuntana sitä sairastavalta tai hiljan sairastaneelta. Norovirusepidemioita on yhdistetty myös kypsentämättömänä syötäviin kasviksiin, esimerkiksi ulkomailta tulleisiin pakastemarjoihin.

Norovirus tarttuu herkästi ja aiheuttaa yleensä tautiryppäitä. Hyvin pieni annos, vain 100 norovirusta riittää aiheuttamaan taudin ja grammassa ripuliulostetta on miljoonia viruksia. Virusten suuri määrä sitä erittävällä aiheuttaa sen, että tartunnan voi saada myös kohdista, joita tautia sairastava on koskettanut (kotona esimerkiksi valokatkaisijoista ja ovenkahvoista). Tällaista tartuntareittiä ei bakteeriripuleilla (esimerkiksi salmonellalla) ole. Taudin itämisaika on lyhyt, yleensä 12 tunnista kahteen vuorokauteen.

Norovirus aiheuttaa myös sairaaloissa ja laitoksissa herkästi osastoille epidemioita. Niissä usein puolet potilaista ja puolet henkilökunnasta sairastuu viikon parin kuluessa ja sitten epidemia väistyy. Syksyn 2009 ja kevään 2010 Suomessa on ollut kymmeniä paikallisia epidemioita sairaaloissa.

Noroviruksen oireet

Rotavirus ja norovirus aiheuttavat hyvin samankaltaisen taudin. Aikuisilla norovirus on selvästi yleisempi. Jos norovirusripuli iskee perheeseen (ruokakuntaan) niin yleensä kaikki joutuvat kosketuksiin viruksen kanssa. Noin puolet tartunnan saajista vain sairastuu oksennus-ripuli –tautiin. Bakteeriripuleista (esimerkiksi kampylobakteerin ja salmonellan aiheuttamista – ks. «Suolistotulehdukset aikuisilla»2) sen erottaa yleensä helposti siitä, että oireet alkavat hyvin äkillisesti ja oireena on ripulin lisäksi lähes kaikilla pahoinvointi tai oksennukset ja kuume tai kuumeinen olo särkyineen. Oireet muistuttavat siten eniten stafylokokkibakteerin aiheuttamaa ruokamyrkytystä, missä bakteerin tuottama myrkky on valmiiksi ruoka-aineessa.

Oireet loppuvat yleensä lähes yhtä äkillisesti kuin ovat alkaneetkin. Niiden kesto on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Vaikka potilas on parantunut norovirustaudista, hän erittää virusta vielä useita päiviä. Käytännössä tartuttavuus kuitenkin päättyy heti kun ripuli loppuu. Terveydenhuollossa työssä olevien sallitaan palata töihin vasta kun ripulin ja oksennusten päättymisestä on 2 vuorokautta. Taudin sairastaneille kehittyy vain lyhytaikainen, kuukausia tai vuoden kestävä immuniteetti.

Noroviruksen toteaminen

Koska noroviruksen aiheuttama tauti on oireiltaan tyypillinen, lyhytaikainen ja ankarista oireestaan huolimatta varsin viaton ja siihen ei ole lääkehoitoa, mikrobiologista diagnostiikkaa ei yksittäisille potilaille tehdä. Taudinmääitys tehdään tyypillisten oireiden ja sairauden käyttäytymisenperusteella. Epidemioiden yhteydessä virus voidaan tunnistaa yleensä geeninmonistustekniikalla (PCR polymeraasiketjureaktio) potilasnäytteestä, vedestä tai ruoasta.

Noroviruksen itsehoito

Noroviruksen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa lääkehoitoa. Toimenpiteet ovat samat kuin muissa äkillisissä ripulitaudeissa (ks. «Suolistotulehdukset aikuisilla»2). Tärkeää on pitää huolta riittävästä nesteen nauttimisesta.

Milloin hoitoon?

Taudin toteamista (diagnoosia) varten lääkäriin ei tarvitse lähteä jos oireet ovat tyypilliset. Usein lähiympäristössä on joku muukin sairastunut samankaltaisin oirein. Parantavaa hoitoakaan ei ole tarjolla.

Ripuli ja oksennukset voivat kuitenkin jo vuorokaudessa aiheuttaa voimakkaan nestehukan. Erityisesti hyvin iäkkäät ja pienimmät lapset voivat joutua hakemaan apua elimistön kuivumiseen, etenkin jos oksentelu haittaa juomista. Kuivuminen näkyy voimakkaana uupumisena ja limakalvojen kuivuutena. Viimeistään jos kuume ei väisty parissa vuorokaudessa, ulosteessa on verta ilman että on peräpukamia tai ripuli kestää laantumattomana pitempään kuin kolme päivää, on syytä mennä lääkäriin selvittämään onko aiheuttaja sittenkin joku muu kuin norovirus. Lääkärin apuun turvautuminen on kuitenkin hyvin harvoin tarpeen.

Jos isompi seurue sairastuu norovirusripuliin ruokailtuaan yhdessä ravitsemuslaitoksessa tai syötyään samaa kypsentämätöntä ruokaa, asiasta on hyvä ilmoittaa terveyskeskukseen, jotta selviää viruksen mahdollinen laajempikin leviäminen.

Norovirustartunnan ehkäisy

Huolellinen käsienpesu vähentää virusten määrää käsissä merkittävästi. Siksi kädet tulee pestä aina WC:stä lähtiessä ja ennen ruokailua runsaalla lämpimällä vedellä ja saippualla. Desinfektioaineet (esimerkiksi alkoholipitoiset käsihuuhteet) eivät hävitä virusta käsistä ja pinnoilta yhtä tehokkaasti kuin saippuapesu eikä niiden käyttö korvaa pesemistä.

Noroviruksen säilyminen taudinaiheuttamiskykyisenä riippuu ulkoisista olosuhteista. Vaikka virusten määrä pinnoilla vähenee jo tuntien kuluessa, norovirus voi säilyä hengissä useita vuorokausia. Siksi huolellinen WC:n, hanojen ja kosketuspintojen siivous klooripohjaisilla yhdisteillä on tarpeen niin sairastuneen kodissa kuin laitoksissakin.

Oksennus ja mahdollinen ripuliuloste siivotaan kertakäyttöhansikkaita käyttäen. Puhdistusliinat ja hansikkaat suljetaan välittömästi jätepussiin ja kuljetetaan roskikseen samoin kuin kaikki lähietäisyydellä olevat ruoat. Vaatteet ja lakanat pestään pyykinpesukoneessa mieluiten vähintään 60 C asteen lämpötilassa. Virus ei kuole kylmässä, vaan se voi säilyä pakastetuissa marjoissa. Ulkomaiset pakastevadelmat ovat Suomessakin aiheuttaneet epidemioita.

Lapsille annettava rotavirusrokote ei suojaa norovirusripulilta.

Alkuperäinen teksti 2007 Pentti Huovinen