Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*). Lue lisää »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Terveyskirjastossa5,4 milj. kävijää
 
 

LTP-allergia

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2009
Matti Hannuksela

Uusimpana ristiallergiaryhmänä on esitetty pääasiassa syötäviä ruusukasveihin kuuluvia marjoja ja hedelmiä käsittävä ryhmä. Tämä ristiallergiaryhmä on Keski- ja Etelä-Euroopassa yleisempi kuin meillä. Siellä se liittyy usein plataanin tai sypressin siitepölyallergiaan. Ruusukasvi-LTP-allergian aiheuttaa valkuaisaine, lipidien kuljetusproteiini (lipid transfer protein, LTP). Sitä on eniten hedelmien kuoriosassa, ja se osallistuu hedelmien pinnan ja solukalvojen suojaamiseen tuomalla siihen pitkäketjuisia rasvoja solun sisältä. Rasvat suojaavat hedelmää kuivumiselta ja kylmältä.

Lipidien kuljetusproteiineja on useita. Parin viime vuoden aikana on löydetty uusia pienempiä ristiallergiaryhmiä ruusukasvi-LTP-allergian lisäksi.

LTP kestää keittämisen ja ruoansulatusentsyymien vaikutukset. Sen takia tähän ryhmään kuuluvista hedelmistä ja marjoista tehdyt hillot, mehut ja soseet ovat yhtä allergeenisia kuin itse marja ja hedelmä. LTP-allergioiden yleisyyttä Suomessa ei tunneta.

Oireet

Allergia-alan lehdistössä esitetyt LTP-allergiaoireet ovat yleensä olleet yleisreaktioita aina anafylaksiaan (ks. «Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)»1) saakka. Käytännön työssä on osoittautunut, että LTP-allergia voi ilmetä myös laajana (atooppisena) ihottumana, suu- ja nieluoireiluna sekä nokkosihottumana. Hedelmien käsittelystä, esimerkiksi soseuttamisessa ilmaan nousseet, hengitysteihin joutuneet allergeenit ovat aiheuttaneet myös astmaa. Oireiden koko kirjoa ei ilmeisesti vielä tiedetä.

LTP-allergian aiheuttajat

Tärkeimmät marjat, hedelmät ja muut ruoat, jotka kuuluvat suurimpaan LTP-ristiallergiaryhmään, ovat persikka, kirsikka, aprikoosi, luumu, omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka, pähkinät, viinirypäle, appelsiini, sitruuna, maapähkinä, parsa, maissi, ohra, vehnä, riisi, sipuli, selleri, tomaatti, kaali, munakoiso, salaatti, soija, siemenet, purjo ja kukkakaali.

On huomattava, että luettelossa on perinteisesti hyvin siedettyinä pidettyjä ruokia, kuten kaali, munakoiso, parsa, salaatti ja kukkakaali sekä sitrushedelmät. On myös huomattava, että esimerkiksi eri omenlajien välillä on satakertaisia eroja LTP-allergeenien määrissä.

Allergian toteaminen

Ihopistokoetta ja niin sanottua prick-prick-testiä (ks. «Ihopistokokeet»2) käytetään myös LTP-allergioiden seulontakokeina. Prick-prick-testi tehdään hedelmän tai marjan ulkokuoresta, sillä se sisältää allergeenia enemmän kuin hedelmän tai marjan sisus. Myös verikokeita voidaan tehdä. Niistä tärkein on niin sanottu immunospot-tutkimus. Persikka-IgE tai keinotekoisesti tehtyä ns. rekombinantti-LTP-IgE -tutkimuksia voidaan käyttää LTP-allergian seulontakokeina, mutta niiden käyttökelpoisuudesta ei ole tarkkaa käsitystä. Iho- tai verikokeissa osoitetun tai kliinisin perustein epäillyn allergian merkitys varmistetaan aina altistuskokeella.

Itsehoito

LTP-ruoka-allergiaa aiheuttavia tuotteita on ilmeisesti syytä välttää melko täydellisesti silloin, kun niihin liittyy oireita tai ne aiheuttavat iho- tai verikokeessa selvän reaktion. Vakavia reaktioita aiheuttaneita ruokia vältetään kokonaan. Omin päin ei kuitenkaan pidä rajoittaa ruokavaliotaan. Antihistamiineja voi käyttää oireiden lievitykseen (ks. antihistamiineja sisältäviä lääkkeitä «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=antihistamiini&p_loki=e»1).

Milloin lääkäriin?

LTP-allergia tunnetaan toistaiseksi niin huonosti, että sellaista epäiltäessä oireiden aiheuttajien selvitystyö kuuluu lääkärille. LTP-allergeenien lopullinen merkitys selviää altistuskokeissa, joihin lääkäri antaa ohjeet yksilöllisesti.

Ehkäisy

Ei tiedetä, voitaisiinko LTP-allergian kehittymistä ehkäistä jollakin keinolla.

Käytettyjä lähteitä

Hannuksela M, Mäkinen-Kiljunen S. Ristiin reagoivat ruoka-allergeenit. Duodecim 2007; 123: 1955–62. «http://www.terveysportti.fihttp://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96689.pdf»2.

Richard C, Leduc V, Battais F. Plant lipid transfer proteins (LTPS): biochemical aspect in panallergen–structural and functional features, and allergenicity. Eur Ann Allergy Clin Immunol. 2007; 39: 76–84.

Cudowska B, Kaczmarski M, Restani P. Lipid transfer protein in diagnosis of birch-apple syndrome in children. Immunobiology. 2008; 213: 89–96.

Flinterman AE, Akkerdaas JH, den Hartog Jager CF, Rigby NM, Fernandez-Rivas M, Hoekstra MO, Bruijnzeel-Koomen CA, Knulst AC, van Ree R, Pasmans SG. Lipid transfer protein-linked hazelnut allergy in children from a non-Mediterranean birch-endemic area. J Allergy Clin Immunol. 2008; 121: 423–428.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi