Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää » |
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
SterilisaatioLääkärikirja Duodecim 18.9.2012 Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto. Sterilisaatio on tehokas ja hyvä – maailman eniten käytetty – ehkäisymenetelmä silloin, kun perheen lapsiluku on täysi. Vastoin yleistä käsitystä sterilisaatio ei ole pettämätön ehkäisymenetelmä eikä edes varmin menetelmä. Suomessa sterilisaatioiden määrä on vähentynyt viime vuosina kun muita tehokkaita menetelmiä on tullut käyttöön. Maassamme neljännes sterilisaatioista tehdään miehelle. Lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, kun
Kahdessa ensimmäisessä perusteessa riittää suorittavan lääkärin päätös, kohdissa 3 ja 4 edellytetään kahden lääkärin päätöstä ja kohdissa 5 ja 6 tarvitaan Valviran lupa. Naisen sterilisaatioNaisen sterilisaatiolle on kaksi menetelmää. Pidempään käytössä on ollut laparoskopia nukutuksessa tehtävä vatsaontelon tähystys (ks. «Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)»1). Tässä menetelmässä munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit, jotka tukkivat munanjohtimen lopullisesti (ks. kuva «Sterilisaatio»1). Sairaalassaoloa vaaditaan yleensä vain yksi päivä, ja sairausloman pituus on 3–5 vrk. Tämän menetelmän arvioitu ehkäisyn pettämisen riski on 2–3 tuhatta naista kohti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Raskauksista merkittävä osa on kohdunulkoisia raskauksia. Monessa sairaalassa on jo käytössä menetelmä, joka voidaan tehdä polikliinisesti, kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopia). Tämä hysteroskooppinen sterilointimenetelmä eli Essure aiheuttaa pysyvän hedelmättömyyden. Siinä viedään tähystimen avulla niin sanotut spiraalit kumpaankin munanjohtimeen, jotka tukkeutuvat kolmessa kuukaudessa. Ehkäisyteho on pitävä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Toimenpidettä ei voi purkaa. Miehen sterilisaatioMiehelle sterilisaatio voidaan tehdä paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Leikkauksen tarkoituksena on estää siittiöiden pääsy siemennesteeseen. Toimenpiteen jälkeen hedelmöittämiskyky menetetään, mutta yhdyntäkyky säilyy ennallaan. Siemennestettä muodostuu kuten ennenkin, koska siittiösolut ovat vain osa siemennesteestä. Hormonitoimintaan sterilisaatiolla ei ole vaikutusta. Toimenpiteen yhteydessä kumpikin siemenjohdin katkaistaan kivespussin tyvestä. Joissakin paikoissa käyttöön on tullut ns. veitsetön menetelmä, jossa siemenjohdin otetaan esiin rengaspihdillä kivespussin ihoon teräväkärkisellä pihdillä tehdystä reiästä ja sen jälkeen katkaistaan. Toimenpiteen jälkeen ehkäisy on hoidettava muilla keinoin, sillä siemennesteessä saattaa esiintyä hedelmöittämiskykyisiä siittiöitä vielä useita kuukausia toimenpiteen jälkeen. Tämän vuoksi on välttämätöntä tarkistaa siemennestenäyte kolmen kuukauden kuluttua tai vähintään 10 siemensyöksyn jälkeen ja varmistaa, että siemennestenäytteessä ei ole eläviä siittiöitä. Tärkeä muistaaSterilisaatio ei vaikuta munasarjan tai kiveksen hormonituotantoon. Munasolun kulkeutuminen munasarjasta munanjohtimen kautta kohtuun on estetty tai siittiöiden kulkeutuminen siemenjohtimien kautta siemennesteeseen on estetty. Siemensyöksy (ejakulaatio) tapahtuu kuitenkin normaalisti. Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus. Muutama prosentti sterilisaation hankkineista katuu myöhemmin. Nuori ikä on tässä merkittävät riskitekijä. Sterilisaatio voidaan yrittää purkaa tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoitoja, mutta tulokset eivät aina ole hyviä. Julkisessa terveydenhuollossa näitä hoitoja ei yleensä tarjota, joten kustannukset jäävät kokonaan itse maksettaviksi. Sterilisaatiota hakiessa pitää siis olla varma, että lapsia ei enää haluta. Muita ehkäisyyn liittyviä artikkeleitaKäytettyjä lähteitäNilsson CG. Sterilisaatio – edelleen varteenotettava vaihtoehto raskaudenehkäisyssä. Duodecim 2007; 123(16): 1911–2. Heikinheimo O, Suhonen S, Lähteenmäki P. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen JA (toim) Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s 167–168. Hovi S-L, ym. Hysteroskooppinen sterilointi metallisella mikroimplantilla Lääkärilehti 2008; 63: 2905–90. Kivijärvi A. Sterilisaatio Lääkärin käsikirja (online) Kustannus Oy Duodecim (päivitetty 28.7.2009). |
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta Terveyskirjastossa |
|||
|
© 2013 Kustannus Oy Duodecim • Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||



