Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Sterilisaatio

Lääkärikirja Duodecim
27.9.2013
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto. Sterilisaatio on tehokas ja hyvä – maailman eniten käytetty – ehkäisymenetelmä silloin, kun perheen lapsiluku on täysi. Vastoin yleistä käsitystä sterilisaatio ei ole pettämätön ehkäisymenetelmä eikä edes varmin menetelmä. Suomessa sterilisaatioiden määrä on vähentynyt viime vuosina kun muita tehokkaita menetelmiä on tullut käyttöön. Maassamme neljännes sterilisaatioista tehdään miehelle.

Lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, kun

  • henkilö on synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta
  • hän on täyttänyt 30 vuotta
  • raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä
  • hänen mahdollisuutensa ehkäistä raskaus muulla tavoin ovat epätavallisen huonot
  • on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika
  • hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.

Kahdessa ensimmäisessä perusteessa riittää suorittavan lääkärin päätös, kohdissa 3 ja 4 edellytetään kahden lääkärin päätöstä ja kohdissa 5 ja 6 tarvitaan Valviran lupa.

Naisen sterilisaatio

Naisen sterilisaatiolle on kaksi menetelmää. Pidempään käytössä on ollut laparoskopia nukutuksessa tehtävä vatsaontelon tähystys (ks. «Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)»1). Tässä menetelmässä munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit, jotka tukkivat munanjohtimen lopullisesti (ks. kuva «Sterilisaatio»1). Sairaalassaoloa vaaditaan yleensä vain yksi päivä, ja sairausloman pituus on 3–5 vrk. Tämän menetelmän arvioitu ehkäisyn pettämisen riski on 2–3 tuhatta naista kohti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Raskauksista merkittävä osa on kohdunulkoisia raskauksia.

Monessa sairaalassa on jo käytössä menetelmä, joka voidaan tehdä polikliinisesti, kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopia). Tämä hysteroskooppinen sterilointimenetelmä eli Essure aiheuttaa pysyvän hedelmättömyyden. Siinä viedään tähystimen avulla niin sanotut spiraalit kumpaankin munanjohtimeen, jotka tukkeutuvat kolmessa kuukaudessa. Ehkäisyteho on pitävä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Toimenpidettä ei voi purkaa.

Miehen sterilisaatio

Miehelle sterilisaatio voidaan tehdä paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Leikkauksen tarkoituksena on estää siittiöiden pääsy siemennesteeseen. Toimenpiteen jälkeen hedelmöittämiskyky menetetään, mutta yhdyntäkyky säilyy ennallaan. Siemennestettä muodostuu kuten ennenkin, koska siittiösolut ovat vain osa siemennesteestä. Hormonitoimintaan sterilisaatiolla ei ole vaikutusta.

Toimenpiteen yhteydessä kumpikin siemenjohdin katkaistaan kivespussin tyvestä. Joissakin paikoissa käyttöön on tullut ns. veitsetön menetelmä, jossa siemenjohdin otetaan esiin rengaspihdillä kivespussin ihoon teräväkärkisellä pihdillä tehdystä reiästä ja sen jälkeen katkaistaan. Toimenpiteen jälkeen ehkäisy on hoidettava muilla keinoin, sillä siemennesteessä saattaa esiintyä hedelmöittämiskykyisiä siittiöitä vielä useita kuukausia toimenpiteen jälkeen. Tämän vuoksi on välttämätöntä tarkistaa siemennestenäyte kolmen kuukauden kuluttua tai vähintään 10 siemensyöksyn jälkeen ja varmistaa, että siemennestenäytteessä ei ole eläviä siittiöitä.

Tärkeä muistaa

Sterilisaatio ei vaikuta munasarjan tai kiveksen hormonituotantoon. Munasolun kulkeutuminen munasarjasta munanjohtimen kautta kohtuun on estetty tai siittiöiden kulkeutuminen siemenjohtimien kautta siemennesteeseen on estetty. Siemensyöksy (ejakulaatio) tapahtuu kuitenkin normaalisti.

Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus. Muutama prosentti sterilisaation hankkineista katuu myöhemmin. Nuori ikä on tässä merkittävät riskitekijä. Sterilisaatio voidaan yrittää purkaa tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoitoja, mutta tulokset eivät aina ole hyviä. Julkisessa terveydenhuollossa näitä hoitoja ei yleensä tarjota, joten kustannukset jäävät kokonaan itse maksettaviksi. Sterilisaatiota hakiessa pitää siis olla varma, että lapsia ei enää haluta.

Käytettyjä lähteitä

Nilsson CG. Sterilisaatio – edelleen varteenotettava vaihtoehto raskaudenehkäisyssä. Duodecim 2007; 123(16): 1911–2.

Heikinheimo O, Suhonen S, Lähteenmäki P. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen JA (toim) Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s 167–168.

Hovi S-L, ym. Hysteroskooppinen sterilointi metallisella mikroimplantilla Lääkärilehti 2008; 63: 2905–90.

Kivijärvi A. Sterilisaatio Lääkärin käsikirja (online) Kustannus Oy Duodecim (päivitetty 12.3.2013).

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi