Etusivu » UV-valohoito

UV-valohoito

Lääkärikirja Duodecim
21.11.2013
ihotautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Ultravioletti (UV) -valohoitoa käytetään tulehduksellisten ihosairauksien, kuten psoriaasin (ks. «Psoriaasi»1), atooppisen ekseeman (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2) ja kyhmykutinan (ks. «Kyhmykutina»3), hoidossa. UV-valo vaimentaa ihossa olevaa tulehdusprosessia ja sen myötä kutinaa. Se vähentää ihon kuivumista paksuntamalla orvaskettä ja lisäämällä veden haihtumista estävien rasvojen, keramidien, tuottoa sarveiskerroksessa. Auringon sähkömagneettisessa spektrissä ultraviolettivalo on ennen näkyvää valoa (400–780 nm). Hoitolaitteiden spektrit ovat UVB- (280–320 nm) ja UVA-aallonpituusalueilla (320–400 nm). UVB imeytyy ihossa suureksi osaksi orvasketeen. UVA vaikuttaa myös syvemmällä verinahassa. UVB saa ihon punoittamaan tuhat kertaa pienemmällä annoksella kuin UVA.

UVB-hoidot

UVB-hoitolaitteita on kahta tyyppiä, vanhempi laajakaistainen (290–320 nm) ja uudempi kapeakaistainen (309–313 nm). Jälkimmäinen on ollut käytössä 20 vuotta, ja se on osoittautunut useimmille potilaille tehokkaammaksi kuin laajakaistainen UVB-hoito. Sairaaloiden ja lääkäriasemien UVB-laitteet ovatkin spektriltään nykyään lähes yksinomaan kapeakaistaisia. UVB-valoa käytetään etenkin psoriaasin ja ekseemoiden hoitoon.

SUP-hoito

SUP-säteilyssä (SUP = selective ultraviolet phototherapy, 315–360 nm) on UVA-säteiden lisäksi pieni määrä UVB:tä. Säteily muistuttaa siltä osin suomalaisen kesäauringon säteilyä, mutta näkyvää valoa siinä on vähän. SUP-hoitoa käytetään etenkin atooppisessaekseemassa.

UVA-hoito

Kosmeettiset solariumlaitteet sisältävät yksinomaan UVA-säteilyä, jolla ei ole juurikaan hoidollista tehoa ihosairauksiin.

UVA1-säteilyä (340–400 nm) käytetään sellaisenaan sidekudossairauksissa, kuten ihon sklerodermassa (ks. «Kuiva iho»4). UVA1-laitteita on muutamissa yliopistosairaaloissa.

PUVA-hoito

PUVA-hoidossa (= psoraleeni + UVA) iho herkistetään UVA-säteilylle kylpyveteen lisätyllä 8-metoksipsoraleenilla, ja valotus tapahtuu välittömästi kylvyn jälkeen. Erityistapauksissa 8-metoksipsoraleeni voidaan annostella myös suun kautta tabletteina. Ihon herkkyys säilyy usean tunnin ajan ja iho on suojattava loppupäivän ajan auringonvalolta. PUVA –hoitoa käytetään muun muassa kyhmykutinassa, punajäkälässä, psoriaasissa ja iholymfooman (mycosis fungoides) hoidossa.

UV-hoidon toteutus

UV-valohoitojakson määrää lääkäri ja sitä saa antaa valohoitoon perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö. Kapeakaista-UVB-hoitoa annetaan kolmasti ja kylpy-PUVA –hoitoa kahdesti viikossa 15–20 kertaa. Vuoden mittaan tarvitaan tavallisesti 1–2 hoitojaksoa. Esimerkiksi psoriaasi uusii kahdella kolmasosalla potilaista kuuden kuukauden kuluessa hoidon päättymisestä. Immuunivastetta heikentävät lääkeaineet, kuten siklosporiini ja psoriaasin biologiset lääkitykset, herkästi auringossa punoittava ihotyyppi, sairastettu melanooma ja useat aikaisemmat ihon keratinosyyttisyövät ovat vasta-aiheita UV-valohoidolle. Lapsia hoidetaan vain erityistapauksissa. Ihosyöpäriskin vähentämiseksi suojataan UV-valohoidossa aina kasvot, jos niissä ei ole ihottumaa, sekä miesten sukuelimet. Silmät peitetään suojalaseilla. Perus- ja hoitovoiteet voidellaan vasta UV-valohoidon jälkeen.

UV-valohoidon haitat

Hoidon jälkeinen äkillinen punoitus eli "palaminen" on UV-valohoidossa mahdollista. Yleensä vaurio on lievä ja rauhoittuu muutamassa päivässä. Ensiapuna voi käyttää tulehduskipulääkettä ja mietoa kortisonivoidetta. UV-valo vanhentaa ihoa vaurioittamalla sidekudossäikeitä (kollageeni) ja kimmosäikeitä (elastiini). Valovaurioiseen ihoon voi kehittyä pigmenttitäpliä, pigmentittömiä läiskiä, karheita keratooseja (sarveistumishäiriö) ja ihosyövän esiasteita aurinkokeratooseja (ks. «Aurinkokeratoosi»5). UV-valohoitoon liittyvää ihosyöpäriskiä ei tunneta muiden kuin tabletti PUVAn osalta, jonka tiedetään suurina annoksina lisäävän merkitsevästi okasolusyvän (ks. «Ihon okasolusyöpä»6) ilmaantuvuutta.

Lisää aiheesta

Hannuksela-Svahn A, Hannuksela M. Ihotautien paikallishoito ja ultraviolettivalohoito. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suhonen R, toim. Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim, 2011.

Snellman E. Ultraviolettia taivaalta ja lampusta. Duodecim 2002;118:2013–11 «/xmedia/duo/duo93214.pdf»1.