Etusivu » Yliaikainen raskaus

Yliaikainen raskaus

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Termiä yliaikaisuus käytetään vasta raskauden keston ylitettyä 42 viikkoa. Nykyisin lähes kaikki äidit ovat käyneet alkuraskauden kaikututkimuksessa, jolloin raskauden kesto on voitu varmistaa ja määrittää oikea laskettu aika. Todellista yliaikaisuutta esiintyy 2–5 %:ssa raskauksista. THL:n syntymärekisterin mukaan vuonna 2013 Suomessa 2 530 lasta syntyi 42 raskausviikon täytyttyä (4,3 % kaikista vastasyntyneistä).

Yliaikaisuuden syyt ovat tuntemattomat. Taustalla on arveltu esiintyvän suvuittaisuutta. Yliaikaisuuden riskitekijöitä ovat ensisynnyttäjyys, ylipaino, yli 30 vuoden ikä, heikko sosioekonominen tilanne ja aiempi yliaikaisuus. Joskus taustalla voi olla kohtulihaksen toimintahäiriöitä, mutta ne tunnetaan erittäin huonosti.

Oireet ja tutkimukset

Ensimmäinen arviokäynti äitiyspolikinikalla yliaikaisuuden vuoksi sovitetaan yleensä 10–12 päivää lasketun ajan jälkeen silloin, kun raskaus on muuten sujunut normaalisti. Raskauden jatkuminen yli 42 raskausviikon edellyttää tehostettua seurantaa synnytyssairaalan poliklinikalla sikiön sydänäänikäyrän (KTG, kardiotokografia) ja kaikututkimuksen avulla. Kaikututkimuksessa seurataan sikiön kasvua, lapsiveden määrää ja sikiön liikkumista.

Hoito ja ehkäisy

Yliaikainen raskaus on riskiraskaus. Synnytyksen käynnistymiseen ei voi itse vaikuttaa. On hyvä tietää, että seurantakäynneillä arvioidaan äidin ja sikiön tilanne, eikä käynti automaattisesti merkitse sitä, että aloitetaan kohdunkaulan kypsytys lääkehoidolla tai synnytys käynnistetään. Liian varhainen käynnistys voi johtaa keisarileikkauksen mahdollisuuden kasvuun. Tärkeintä on seurannan avulla varmistaa, että istukka toimii edelleen normaalisti.

Normaali raskaus:

«Raskaus (normaali kulku)»11

Normaali synnytys:

«Normaali synnytys»12

Imetys:

«Imetys»13

Käytettyjä lähteitä

Saarikoski S. Synnytyksen käynnistyminen ja raskauden keston häiriöt. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen JA (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 411–412.