Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Suusyöpä (kielisyöpä, huulisyöpä ja suuontelon syöpä)

Lääkärikirja Duodecim
9.10.2012
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Reidar Grenman

Suusyövällä tarkoitetaan suuontelon ja huulen syöpää. Yleisin suuontelon syöpä on kielisyöpä, joita todettiin Suomessa v. 2010 noin 132 tapausta. Vastaavasti todettiin muun suuontelon syöpätapauksia 154. Tämä tauti on miesten ja naisten keskuudessa yhtä yleinen. Sen sijaan keskimäärin 72:stä todetusta huulisyövästä noin 46 on miehillä.

Syyt

Suusyövän tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja syöpävaaraa lisäävät mm. valkoiset ja punaiset limakalvomuutokset sekä punajäkälä (ks. «Punajäkälä (lichen ruber planus)»1). Huulisyövän merkittävä vaaratekijä on ulkotyössä saatu ultraviolettisäteily.

Tupakoitsijoilla on tupakoimattomiin verrattuna noin kuusinkertainen vaara saada suuonteloon syöpä ja alkoholia runsaasti käyttävillä on samansuuruinen riski. Henkilöillä, jotka sekä tupakoivat että käyttävät runsaasti alkoholia vaara on 15–30-kertainen. Vaikka suuontelonsyöpä on yleisin 60 vuotta täyttäneillä, kasvaa esiintyvyys jo yli 40 vuotiailla.

Oireet

Suuontelon syövän ensimmäisenä oireena voi olla huonosti paraneva, usein melko kivuton haavauma (kuvat «Kielisyöpä»1 ja «Kielisyövän esiaste leukoplakia»2) (ks. «Leukoplakia»2 ja «Erytroplakia»3). Huulessa muutosalue näkyy huonosti paranevana rupisena usein helposti verta vuotavana alueena tavallisimmin alahuulessa. Haavauman alueen ympärystä on yleensä normaalikudosta kovempi, ja tämä muutosalue jatkuu haavauma-alueen ulkopuolelle. Suusyöpä voi olla kukkakaalimainen muutos tai syväkin kuoppa. Toisinaan ensioireena on hampaiden heiluminen tai huonosti istuva proteesi.

Pidemmälle edennyt suusyöpä on saattanut lähettää etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin, jolloin kaulalla tuntuu yksi tai useampi kova usein aristamaton kyhmy. Syövän kasvaessa kookkaammaksi yleistyy jomotus ja särky sekä määrältään vaihteleva verenvuoto (ks. «Suusyöpä»4).

Milloin tutkimuksiin

Suusyövän vaaraa lisäävät limakalvolla esiintyvät vaaleat ja varsinkin punoittavat muutosalueet. Tällaisen huomatessaan on henkilön syytä hakeutua lääkärin tai hammaslääkärin tutkittavaksi.

Useita viikkoja kestävä huonosti parantuva haavauma tai rupinen alue huulessa on aina tutkimuksia vaativa oire, samoin kun toistuva verenvuoto limakalvolta tai huulesta.

Kipu on jo pidemmälle edenneen suusyövän oire, samoin kuin etäpesäkkeen muodostama kyhmy kaulalla. Tällöin tutkimus ja hoito on kiireellistä. Säännöllisen hammaslääkärissä käynnin yhteydessä tulee suun limakalvot tutkia ja näin todeta mahdolliset kasvaimet varhaisessa vaiheessa. Riskitekijöistä johtuen suun alueen tutkimus on erityisen tärkeää tupakoivilla ja runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä.

Hoito

Huuli- ja suusyöpä todetaan koepalan mikroskooppisessa tutkimuksessa. Näyte voidaan ottaa helposti paikallispuudutuksessa vastaanottokäynnin yhteydessä. Huulisyöpä voidaan useimmiten menestyksellä hoitaa pelkästään leikkauksella. Lähes aina alahuulessa esiintyvän huulisyövän leikkaustulokset ovat sekä toiminnallisesti että kosmeettisesti hyviä. Varhain todettu suuontelon syöpä voidaan myös usein hoitaa pelkästään leikkauksella.

Mikäli suusyöpä on edennyt paikallisesti tai levinnyt kaulan imusolmukkeisiin yhdistetään leikkaukseen sädehoito, johon usein yhdistetään solusalpaajalääkitys. Oleellinen osa potilaan hoitoa ovat levinneisyystutkimukset. Lääkärin tutkimuksella sekä röntgen- ja muilla kuvantamistutkimuksilla selvitetään tarkoin kasvaimen levinneisyys. Potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon sisältyy leikkaus- ja sädehoidon laajuus, käytettävät leikkausmenetelmät sekä kuntoutus. Näin pystytään takaamaan hyvä toiminnallinen ja kosmeettinen lopputulos, joka mahdollistaa hyvän ravinnonoton sekä ymmärrettävän puheen.

Vain harva huulisyöpäpotilas menehtyy tautiinsa. Suusyöpää sairastavista potilaista on viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta elossa 70–80 %, kun kasvain on todettu pienenä ja varhaisvaiheessa, mikäli kasvain on ollut kookas tai imusolmukkeisiin levinnyt on vastaava luku 40–60 %.

Ehkäisy

Tärkeimpien riskitekijöiden tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön välttäminen on parasta ennaltaehkäisyä. Riski sairastua huuli- ja suusyöpään vähenee nopeasti tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön lopettamisen jälkeen.

Säännöllisesti suoritettu suun limakalvojen tutkimus on tärkeää. Taudin varhainen toteaminen on hoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi tulee varsinkin keski-ikäisten ja sitä vanhempien ottaa yhteyttä lääkäriinsä mikäli suun alueen muutokset ja oireet eivät parane 2–4 viikossa.

Lisää tietoa suusyövästä

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Suusyöpä (kielen, huulen ja suun muiden limakalvojen syöpä)»5.

Terve suu, ks. «Suusyöpä»4

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito-suositus , ks. «Suusyöpä»6.

Nuutinen J, Aarnisalo A, Grénman R, Klockars T, Löppönen H, Mäkitie A, Pitkäranta A, Sorri M, Vasama J-P, Qvarnström M. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä foniatrian perusteet, syöpätautien kappale. Korvatieto Oy, Helsinki, Unigrafia Oy 2011.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi