Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Tyypin 2 diabeteksen hoito

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Lääkärikirja Duodecim
1.3.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Tyypin 2 diabeteksen hoidon toteuttaa pääasiassa potilas itse. Keinoina ovat laihduttaminen sekä kohtuulliset muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksissa. Hiljan todettu tyypin 2 diabetes voi laihduttamalla parantua kokonaan. Tarvittaessa lääkäri päättää lääkehoidosta.

Hoidon tavoitteet

Tyypin 2 diabeteksen hoidolla on kaksi tavoitetta:

  • Alentaa verensokeria riittävän lähelle normaalia. Verensokerin alentaminen parantaa vointia ja ehkäisee tehokkaasti diabeteksen lisätautien kehittymistä.
  • Vähentää sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten vaaraa. Diabeteksessa näiden valtimosairauksien vaara on selvästi suurentunut, minkä vuoksi niiden ehkäisyyn pitää erityisesti kiinnittää huomiota.

Molemmat tavoitteet toteutuvat, jos laihduttamisen ja liikkumisen lisäämisen avulla diabetes paranee.

Melkein kaikilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla sairaus johtuu ylipainosta, erityisesti keskivartalolle sijoittuvasta vyötärölihavuudesta. Ensisijainen hoito on laihduttaa riittävästi, minkä avulla diabetes on mahdollista saada piiloon eli remissioon.

Laihduttamisessa pyritään pysyvään painonlaskuun, jolloin lääkehoidon tarve siirtyy vuosikausiksi eteenpäin. Liikunnan lisääminen tehostaa laihduttamisen vaikutuksia. Samalla muiden sairauksien vaara pienenee.

Laihduttaminen

Jos tyypin 2 diabetesta sairastavalla on runsaasti ylipainoa (painoindeksi yli 30), kannattaa asettaa reilu laihtumistavoite, yli 10 kiloa. Reilu laihduttaminen vie yleensä diabeteksen remissioon (piiloon), jolloin verensokerit ovat lähellä normaalia ilman lääkkeitä.

Esimerkiksi Britanniassa toteutetussa laajassa hoitotutkimuksessa hoidettiin diabetesta sairastavia reilusti ylipainoisia henkilöitä tehokkaassa laihdutusohjelmassa (ks. «PMID: 29221645»PubMed). 15 kilon laihtumisella suuri enemmistö (86 %) saavutti remission ilman lääkkeitä. Samaan tulokseen pääsi kolmasosa 5–10 kiloa laihtuneista.

Reilussa laihduttamisessa on syytä hakeutua ohjattuun laihduttamiseen terveyskeskuksessa tai muualla. Laihduttamisessa voidaan käyttää erityisiä vähäkalorisia ravintovalmisteita. Jos käytössä on diabeteslääkkeitä, niitä pitää vähentää laihduttamisen aikana. Tähän tarvitaan lääkärin tai diabeteshoitajan ohjeita.

Lievemmässä lihavuudessa tavoite voi olla vähintään 5 kilon vähentäminen. Koska laihduttaminen vähentää rasvakudosta vatsaontelosta enemmän kuin ihon alta, jo muutaman kilon painonlasku parantaa huomattavasti verensokeriarvoja.

Pelkkä liikuntakin vähentää vatsaontelon rasvaa, joten se parantaa verensokeriarvoja ilman laihtumistakin. Paras tulos saavutetaan, kun onnistuu vähentämään ravinnon kalorimäärää ja lisäämään liikkumista.

Vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35) on lihavuusleikkaus yksi mahdollinen laihdutusmuoto. Useimmilla hyvin lihavilla diabeetikoilla parantaa leikkauksen avulla toteutunut 30–40 kilon painonlasku diabeteksen kokonaan, eli verensokeri on normaali ilman lääkitystä (ks. «Lihavuusleikkaus»1).

Ruoka ja syöminen

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kuuluu aina ruokailutottumusten muuttaminen siten, että verensokerit laskevat mahdollisimman normaaleiksi ja verisuonisairauksien vaara pienenee.

Tärkein ruokamuutosten tavoite on ruoan päivittäisen energiamäärän vähentäminen laihduttamisen jälkeen. Painonhallinnan ruokamuutosten periaatteita on selostettu artikkelissa «Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä»2.

Toinen tärkeä tavoite on kohonneen verenpaineen ja verisuonisairauksien ehkäisy ja hoito. Verenpaineen kannalta on tärkeää, että ruoan suolamäärä ei ole liian suuri (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»3). Veren kolesterolin kannalta tulee rajoittaa kovan eli tyydyttyneen rasvan määrää ja siirtyä pääasiassa käyttämään terveellisiä kasviöljyjä (ks. «Kolesteroli»4).

Muita ruokaan ja syömiseen liittyviä periaatteita ovat:

  • Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään runsaasti, 400–500 grammaa päivässä. Ne auttavat painonhallinnassa ja sisältävät ”hitaita hiilihydraatteja” eli hitaasti suolesta imeytyviä hiilihydraatteja, jotka suurentavat vain loivasti verensokeria.
  • Täysin sokerittomiin tuotteisiin ei tarvitse siirtyä. Poikkeuksena ovat sokeripitoiset virvoitusjuomat ja mehut sekä täysmehut (”tuoremehut”), joita on syytä välttää, koska niistä saadaan ylimääräisiä kaloreita ja ne nostavat verensokeria nopeasti. Myös muita ”nopeita” hiilihydraatteja (valkea leipä, pullat yms.) kannattaa vähentää.
  • Kuitupitoisten ruokien käyttöä pyritään lisäämään. Tärkeimmät kuidun lähteen ovat kokojyväviljatuotteet, leivät, puurot, myslit yms.
  • Välipaloja ei tyypin 2 diabeteksen vuoksi tarvitse säännöllisesti syödä. Välipaloja käytetään vain silloin, kun ateriavälit ovat niin pitkät, että nälkää on syytä välillä sammuttaa. Välipalat voivat olla tarpeen (erityisesti liikunnan yhteydessä), jos käytetään pitkävaikutteisia insuliinin eritystä lisääviä tabletteja tai insuliinihoitoa.

Liikunta

Liikunta auttaa diabeteksen hoidossa kahdella tapaa. Se edistää laihtumista ja painonhallintaa, mikä huomattavasti parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Sen lisäksi liikunta lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä alentaa verensokeria ilman laihtumistakin.

Tyypin 2 diabeteksessa ei tarvita mitään erityisliikuntaa, vaan normaali terveellinen liikkuminen toimii. Liikunnassa tärkeintä on säännöllisyys. Hyvin erilaiset liikuntamuodot ovat mahdollisia; pääasia on, että liikutaan.

Terveysliikunta tarkoittaa vähintään puolen tunnin kävelyä vastaavaa liikkumista useimpina päivinä viikossa. Sitä on pidettävä diabetesta sairastavalla liikunnan minimimääränä. Kaikki, mikä tulee sen päälle, lisää liikunnan tehoa. Välttämätöntä ei ole liikkua yhtäjaksoisesti, vaan puolen tunnin liikunnan voi koota vaikka 10 minuutin pätkistä.

Arkiliikunta eli jalkojen ja muiden lihasten ahkera käyttäminen päivän askareiden yhteydessä on myös liikuntaa ja hyödyllistä diabeteksessa. Arkiliikunnan määrää voidaan mitata askelmittarilla. Tutkimuksissa on todettu, että 10 000 askelta päivässä edistää painonhallintaa ja on siten hyvä tavoite.

Lisää tietoa liikunnasta: ks. «Liikunta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes»5.

Tyypin 2 diabeteksessa matalien verensokeriarvojen (hypoglykemian) vaara on pienempi kuin tyypin 1 diabeteksessa. Liikunnankaan aikana niitä ei esiinny lainkaan, jos hoitona on ruokavalio, eikä myöskään useimpien suun kautta käytettävien lääkkeiden yhteydessä. Insuliinihoidon ja sulfonyyliurea-ryhmään kuuluvien tablettilääkkeiden ja liikunnan yhteisvaikutus voi johtaa mataliin verensokereihin (ks. «Alhainen verensokeri (hypoglykemia) diabetesta sairastavalla»6).

Diabeteslääkkeiden käyttöperiaatteita

Lääkitys aloitetaan yleensä silloin, kun verensokerin pitkäaikaiskoe, ns. "sokerihemoglobiini", on ruokavaliosta ja liikunnasta huolimatta noin 50 mmol/mol (6,5–7,0 %). Ylipainoisella potilaalla hoito aloitetaan metformiinilla. Jos sen teho ei yksin riitä, siihen voidaan yleensä yhdistää tilanteen mukaan muita suun kautta nautittavia lääkkeitä.

Jos suun kautta nautittavilla lääkkeillä ei saada toivottua tulosta ("sokerihemoglobiini" on jatkuvasti yli 53 mmol/mol (7,0 %), hoitoon lisätään nykyään tavallisesti suolistohormoneihin vaikuttava lääkepistos (ns. GLP-analogi) tai insuliini.

Valtimosairauksien ehkäisy

Koska tyypin 2 diabeteksessa on suurentunut vaara valtimotaudin aiheuttamiin sairauksiin (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»7), näiden ehkäiseminen liittyy erottamattomasti hoitoon. Kohonnut verenpaine pyritään hoitamaan tehokkaasti ja saamaan tasolle 130/80 millimetriä elohopeaa (mmHg; ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»3). Veren kolesteroliarvo pyritään saamaan tasolle 4,5 mmol/l tai alemmaksi; tarvittaessa käytetään statiinilääkkeitä (ks. «Kolesteroli»4). Lisäksi kaikille potilaille aloitetaan veritulppien ehkäisemiseksi asetyylisalisyylihappo (”sydänaspiriini”). Tupakoivia kannustetaan ja autetaan lopettamaan tupakointi.

Verensokerin omaseuranta

Tyypin 2 diabeteksessa ei itse toteutettu säännöllinen verensokerin mittaaminen ole välttämätöntä. Lääkäri tai diabeteshoitaja arvioi, milloin se on tarpeen.

Käytettyjä lähteitä

Yki-Järvinen H. Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2017.

Yki-Järvinen H. Oraaliset diabeteslääkkeet ja GLP-1-analogit tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.11.2016.

Ilanne-Parikka P, Niskanen L. Tyypin 2 diabeteksen hoito. Kirjassa Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T. Diabetes. Kustannus Oy Duodecim 2015, s. 343-378.

Diabeteksen Käypä hoito -suositus «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50056»2

Gulliford M. Self monitoring of blood glucose in type 2 diabetes. BMJ 2008;336(7654):1139-40. «PMID: 18420661»PubMed

Lean ME, Leslie WS, Barnes AC ym. Primary care-led weight management for remission of type 2 diabetes (DiRECT): an open-label, cluster-randomised trial. Lancet 2017;():. «PMID: 29221645»PubMed