Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on korkeampi kuin normaalisti. Normaali ruumiinlämpö aikuisella riippuu jonkin verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalosta mitattu lämpö on joitakin asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu mutta hieman korkeampi kuin korvasta mitattu. Normaalilämmön yläraja on aamuisin noin 0,5 astetta 37 asteen molemmin puolin, mutta tässä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Illalla lämpö voi normaalistikin olla 0,5 astetta korkeampi. Melko vähäinenkin rasitus nostaa ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi.

Monet sairaudet aiheuttavat kuumetta. Yleisin syy on viruksen aiheuttama nuhakuume (ks. «Nuhakuume, flunssa»1), jonka alkuvaiheessa kuume voi nousta korkeaksikin ja kestää useita päiviä. Nopea lämmönnousu kuuluu myös moniin muihin tulehdussairauksiin. Myös virusten aiheuttamiin suolistotulehduksiin (ks. «Suolistotulehdukset aikuisilla»2) liittyy usein oksentelun ja ripulin lisäksi kuumetta. Paikallisissa tulehduksissa (esimerkiksi paise (ks. «Paise»3) tai ihon ruusu (ks. «Ruusu (erysipelas)»4)) kuvaan kuuluu kuumeen lisäksi myös paikallisia tulehduksen oireita, kuumotusta ja punoitusta.

Kuumetta voi esiintyä muissakin kuin virusten ja bakteerien aiheuttamissa infektioissa. Tällaisia sairauksia ovat sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»5) ja jotkin syöpämuodot, esimerkiksi imusolmukesyöpä (ks. «Imusolmukesyöpä (lymfooma)»6). Tällöin kuume yleensä alkaa asteittain ja jatkuu pitkään.

Jos kuume jatkuu 2–3 viikkoa ilman ilmeistä syytä, puhutaan pitkittyneestä kuumeilusta (ks. erillinen artikkeli «Pitkittynyt kuumeilu»7).