Etusivu » Kansallinen rokotusohjelma

Kansallinen rokotusohjelma

Lääkärikirja Duodecim
1.11.2017
ylilääkäri, THL/Terveyden suojelun osasto/Rokotusohjelmayksikkö Hanna Nohynek

Kansallinen rokotusohjelma sisältää neuvoloissa annettavat lapsuusrokotukset, näiden tehosteet nuoruus- ja aikuisiässä, varusmiesten rokotukset, tietyt aikuisten tehosterokotukset sekä erilaisille riskiryhmille tarjottavat rokotukset. Rokottaminen tapahtuu yleensä omalla terveysasemalla, ja yhteistä kansallisen rokotusohjelman rokotuksille on, että ne ovat saajalleen aina maksuttomia. Kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdottavat muutoksia kansalliseen ohjelmaan, jonka sisällöstä päätetään sosiaali- ja terveysministeriössä. Viimeksi rokotusohjelmaa on päivitetty syksyllä 2017, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa.

Pikkulasten neuvolarokotukset

Pikkulasten rokotuksissa käytetään yhdistelmärokotetta, joka antaa suojan jäykkäkouristusta (ks. «Jäykkäkouristus (tetanus)»1), kurkkumätää (ks. «Kurkkumätä (difteria)»2), hinkuyskää (ks. «Hinkuyskä»3), poliota sekä aivokalvotulehdusta (ks. «Aivokalvotulehdus lapsella»4) ja verenmyrkytystä aiheuttavaa Hib-bakteeria vastaan. Toinen yhdistelmärokote, MPR, suojaa tuhkarokolta (ks. «Tuhkarokko»5), vihurirokolta (ks. «Vihurirokko»6) ja sikotaudilta (ks. «Sikotauti (parotiitti)»7). 2000-luvun uudet tulokkaat ohjelmaan ovat 6–35-kuukautisten lasten kausi-influenssarokotus (v. 2007), jolla pyritään vähentämään pikkulasten sairastumista influenssaan (ks. «Influenssa»8) ja sen yleisiin, bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin, kuten korvatulehdukseen, rotavirusrokote (v. 2009) 2, 3 ja 5 kuukauden iässä, pneumokokkikonjugaattirokote (v. 2010) 3, 5 ja 12 kuukauden iässä, HPV-rokote tytöille (v. 2013) ehkäisemään kohdunkaulan syöpää sekä vesirokkorokote (v. 2017) 18 kuukauden ja 6 vuoden iässä (siirtymäaikana vesirokkorokotetta tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa; ks. myös «Vesirokko»9).

Nuoruus ja aikuisiän ohjelma

Kaikille koululaisille annetaan pikkulapsena saatujen jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotteiden tehosteannos 14–15 vuoden iässä. Sen avulla suoja kestää aikuisikään. Aikaisemmin hinkuyskää ei kouluikäisillä tehostettu, ja hinkuyskä aiheuttikin suuria kouluepidemioita. Lisäksi kouluikäiset tartuttivat hinkuyskää imeväisille, joille hinkuyskä on erittäin vaarallinen tauti. Aikuisille suositellaan Suomessa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotusta kymmenen vuoden välein. Poliotehosteita ei Suomen oloissa enää tarvitse; vain matkoilla polion endeemisille alueille (Nigeria, Afganistan, Pakistan) sekä epideemisille alueille (tarkempi riskimaiden luettelo Matkailijan terveysoppaassa) lapsena saatuja poliorokotteita pitää tehostaa.

Varusmiesten rokotukset

Varusmiehille annetaan rokotukset hinkuyskää, jäykkäkouristusta, kurkkumätää, kausi-influenssaa ja aivokalvontulehdusta (ks. «Aivokalvotulehdus (meningiitti) aikuisilla»10) aiheuttavaa meningokokkia vastaan. Lisäksi niille varusmiehille, joilta on sairauden tai onnettomuuden vuoksi poistettu perna, annetaan rokotteet pneumokokkia ja Hib-bakteeria vastaan, jos he eivät ole näitä rokotteita hiljattain saaneet. Pernanpoiston jälkeen nämä bakteerit aiheuttavat herkästi rajun keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen tai aivokalvotulehduksen. Myös TBE-rokotuksia annetaan TBE-riskialueilla palvelustaan suorittaville.

Riskiryhmien rokotukset

Hepatiittirokotukset

Veren välityksellä sekä sukupuoliteitse leviävän maksatulehduksen (ks. «Maksatulehdus (hepatiitti) aikuisilla»11), hepatiitti B:n rokotussuojaa tarjotaan maksutta

  • säännöllistä hoitoa saaville verenvuototautia sairastaville
  • ruiskuhuumeiden käyttäjille
  • ruiskuhuumeita käyttävien läheisille, kuten perheenjäsenille, asuinkumppaneille ja seksikumppaneille.

Näihin ryhmiin kuuluvilta tarkistetaan myös hepatiitti A -suoja. Jos henkilö ei ole aiemmin saanut kumpaakaan rokotetta, hänelle annetaan hepatiitti A- ja B -yhdistelmärokote.

Suurentuneen tartuntariskin takia hepatiitti B -rokotteen saavat ilmaiseksi myös

  • hepatiitti B -infektiota sairastavien sekä oireettomien HBsAg-positiivisten henkilöiden vastasyntyneet lapset, seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat
  • seksityöntekijät
  • työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat
  • henkilöt, joilla on pistotapaturman tai muun verialtistumisen vuoksi vaara saada hepatiitti B -tartunta ja jotka ovat altistuneet muualla kuin työtehtävissä
  • alle 5-vuotiaat päiväkotilapset, kun ryhmässä tiedetään olevan HBsAg-positiivinen lapsi
  • vastasyntyneet lapset, kun ainakin toinen vanhemmista on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen
  • hepatiitti C -viruksella infektoituneiden äitien vastasyntyneet lapset
  • miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

Hepatiittien riskiryhmärokotuksin pyritään suojaamaan niitä suomalaisia, jotka ovat muita suuremmassa tartuntavaarassa.

Rokotukset tuberkuloosia vastaan

Suomessa luovuttiin kaikkien vastasyntyneiden rokottamisesta tuberkuloosia vastaan BCG-rokotteella vuonna 2006. Rokote aiheuttaa kohtalaisen usein haittavaikutuksina mm. imusolmukkeiden turpoamista ja tulehtumista, ja taudin vaaran pienentyessä alle WHO:n suositteleman riskirajan 50/100 000 ei kaikkien rokottaminen enää ole tarpeen. Koska tuberkuloosi on eräillä alueilla maapallolla vielä hyvin yleistä, tarjotaan rokotusta niille vastasyntyneille, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat kotoisin maista, joissa tuberkuloosi vielä on yleinen. Myös jos perheessä on joskus todettu tuberkuloosia tai jos lapsi on muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosi on yleistä, hänelle suositellaan rokotusta. Jos BCG-rokotus annetaan yli 6 kuukauden ikäiselle, on ensin varmistettava, että hän on Mantoux- tai IGRA-negatiivinen.

Kausi-influenssarokotukset

Maksuttomia kausi-influenssarokotuksia tarjotaan pikkulasten lisäksi myös kaikille potilas- ja hoivatyötä tekeville sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, kaikille raskaana oleville, kaikille 65 vuotta täyttäneille, sekä niille 3–64-vuotiaille, jotka sairautensa vuoksi ovat tavallista suuremmassa riskissä saada vakava influenssa. Tällaisia vakavalle influenssalle altistavia sairauksia ovat mm. sydän- ja keuhkosairaudet, diabetes, munuaisten vajaatoiminta, yleinen vastustuskyvyn aleneminen esimerkiksi syöpäsairauden tai -hoitojen vuoksi, kortisonikorvaushoito, autoimmuunitauteja sairastavien hoito biologisilla lääkkeillä sekä pitkäkestoinen salisylaattilääkehoito pikkulapsilla. Maksuttomia kausi-influenssarokotuksia annetaan vuosittain loka-marraskuusta lähtien omalla terveysasemalla.

Taulukko 1. Taulukko. Lasten ja nuorten yleinen rokotusohjelma Suomessa vuonna 2017
RokoteRokotusikä
Rotavirus2 kk
  1. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä-polio-Hib ja pneumokokki
  2. Rotavirus
3 kk
  1. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä-polio-Hib ja pneumokokki
  2. Rotavirus
5 kk
  1. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä-polio-Hib ja pneumokokki
  2. Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR)
12 kk
Influenssa6–35 kk (vuosittain)
Vesirokko18 kk (huom. siirtymäaika «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/vesirokko-rokote»1)
Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä-polio4 v
  1. Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR)
  2. Vesirokko (huom. siirtymäaika «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/vesirokko-rokote»1)
6 v
HPV-rokote11–12 v
Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä14–15 v

Puutiaisaivotulehdusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan Ahvenanmaalla, Simossa ja Paraisilla 3 ikävuodesta alkaen.

Lisää tietoa rokotuksista

Yleisartikkeli rokotuksista ja linkkejä muihin rokotusartikkeleihin: ks. «Rokottaminen»12.