Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Ihon normaali mikrobikasvusto ja mikrobiomi

Ihon normaali mikrobikasvusto ja mikrobiomi

Lääkärikirja Duodecim
1.9.2017
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Normaalikasvusto ja mikrobiomi

Iho, samoin kuin limakalvot suussa ja koko ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä ja sukupuolielimissä, on elimistön rajapinta ympäristöön. Näitä rajapintoja asuttavat lukuisat pieneliöt eli mikrobit: bakteerit, sienet ja virukset, joita kutsutaan ihon ja limakalvojen normaalikasvustoksi eli normaaliflooraksi.

Normaalikasvuston mikrobien ja niiden sisältämien geenien eli perintötekijöiden kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi. Mikrobiomin koko on valtava: sen kokonaisgeenimäärä ylittää ihmisen kaikkien solujen perintötekijöiden määrän monisatakertaisesti. Mikrobiomin voidaankin ajatella olevan ihmisen ulkoinen perintöaines, jonka tehtävä on kytkeä ympäristön vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään.

Mikrobiomi alkaa kehittyä lapsen syntyessä, ja se alkaa muistuttaa aikuisen normaalikasvustoa muutaman vuoden iässä. Mikrobiomin koostumus on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Siinä tapahtuu elämän aikana muutoksia, mutta muutokset ovat selkeästi pienempiä kuin erot eri ihmisten mikrobikasvustojen välillä.

Mikrobiomin merkitys terveydelle

Terve mikrobiomi on monimuotoinen. Sen mikrobit rajoittavat toistensa kasvua, jolloin mikään yksittäinen mikrobi ei pääse lisääntymään taudinaiheuttajaksi. Mikrobiomi kouluttaa ihmiselimistön puolustusjärjestelmiä (immuniteetti) erottamaan vaaralliset tekijät vaarattomista ja omien solujemme tuotteet vieraista. Terveellä mikrobiomilla on kyky sietää stressiä ja palautua monimuotoiseksi häiriön, esimerkiksi antibioottikuurin, jälkeen.

Mikrobiomin monimuotoisuuden köyhtyminen altistaa sairauksille. Mikrobiomin toiminnalla katsotaan olevan merkitystä muun muassa allergioiden, tyypin 1 diabeteksen, tulehduksellisten suolistosairauksien ja liikalihavuuden synnyssä. Iholla elävien bakteerilajien määräsuhteiden vinoutuessa voivat ihottumaoireita aiheuttavat bakteerit, kuten Staphylococcus aureus, päästä lisääntymään. Ihottuman hoito palauttaa ihon mikrobiomin monimuotoisuuden ennalleen.

Terveen normaalikasvuston kehittymistä tukevat alatiesynnytys, rintaruokinta, vähärasvainen, vähäsokerinen ja kuitupitoinen ruokavalio, liikkuminen luonnossa ja ympäröivän luonnon monimuotoisuus. Kosketus luontoon on erityisen tärkeää ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin elimistön puolustusjärjestelmät kehittyvät voimakkaimmin.

Ihon normaalikasvustoon kuuluvat mikrobit

Ihon mikrobiomin koostumukseen vaikuttavat ihoalueiden ominaisuudet, vanhemmilta saatu perimä, ravinto, elintavat, mikrobilääkitys ja ympäröivän luonnon monimuotoisuus. Ihon eri alueet eroavat toisistaan kosteuden, lämpötilan, happamuuden, karvatuppien määrän sekä tali- ja hikirauhasten määrän suhteen. Normaalikasvusto on erilainen kosteissa varpaanväleissä ja kainaloissa kuin kuivalla iholla kyynärvarsissa ja pakaroissa tai talia erittävillä alueilla kasvoilla, selässä ja päänahassa.

Bakteerit

Ihon normaalikasvustosta on tunnistettu seuraavat bakteerien pääsuvut: Propionibacterium, Staphylococcus, Corynebacterium ja Moraxella. Kasvojen talialueilla viihtyy erityisesti Propionibacterium ja Staphylococcus, kosteilla taivealueilla, kuten kainaloissa, Corynebacerium ja Staphylococcus. Osa alalajeista tunnetaan myös taudinaiheuttajina, jos niiden määrä pääsee kasvamaan suhteessa muihin bakteereihin, esimerkkinä Propionibacterium acnes aknessa (ks. «Aknetaudit»1 «Tavallinen akne»2) ja Staphylococcus aureus atooppisessa ihottumassa (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»3) ja karvatuppitulehduksessa (ks. «Karvatuppitulehdus (follikuliitti)»4).

Sienet

Ihon normaalikasvuston sienet ovat pääosin Malassezia-lajien hiivoja, joita on talia erittävillä ihoalueilla, kuten kasvoilla, selässä ja päänahassa. Talihiivojen lisääntyminen aiheuttaa savipuoli-ihottumaa (ks. «Savipuoli (pityriasis versicolor)»5) ja tali-ihottumaoireiden pahenemista (ks. «Tali-ihottuma»6).

Talipunkit

Talipunkit eli karvatuppipunkit, Demodex folliculorum ja D. brevis, kuuluvat aikuisen normaaliflooraan. Ne elävät etenkin kulmakarvojen, ripsien ja nenän ihon karvatupissa. Ne lisääntyvät ruusufinnissä ja saattavat lisätä tulehdusreaktiota (ks. «Ruusufinni»7).

Virukset

Ihon normaalikasvuston viruksista tiedetään vähän. Niihin kuuluu muun muassa papilloomaviruksen (human papilloma virus, HPV) alatyyppejä sekä niin sanottuja bakteriofageja eli normaalikasvuston bakteereja (esimerkiksi Propionibacterium acnesta) infektoivia viruksia.

Käytettyjä lähteitä

Amon P, Sanderson I. What is the microbiome? Arch Dis Child Educ Pract Ed 2017;():. «PMID: 28246123»PubMed «http://ep.bmj.com/content/edpract/early/2017/02/28/archdischild-2016-311643.full.pdf»1

Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L, ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133(1);19-26. «/xmedia/duo/duo13480.pdf»2

Huffnagle GB, Noverr MC. The emerging world of the fungal microbiome. Trends Microbiol 2013;21(7):334-41. «PMID: 23685069»PubMed

Jalava J. Ihminen ja mikrobisto – vanha kumppanuus uudessa tarkastelussa. Suomen Lääkärilehti 2010;65 (11):1005-1011.

Lauerma A, Salava A. Mikrobiomi – ihon uusi toimija. Duodecim 2014; 130 (6); 613-4. «/xmedia/duo/duo11564.pdf»3

Liu J, Yan R, Zhong Q ym. The diversity and host interactions of Propionibacterium acnes bacteriophages on human skin. ISME J 2015;9(9):2078-93. «PMID: 25848871»PubMed

Meri S, de Vos W. Suoliston mikrobit hyvässä ja pahassa - 130 vuotta Theodor Escherichin jälkeen. Duodecim 2015;131(22):2091-8. «/xmedia/duo/duo12545.pdf»4

Salonen A. Ihmisen mikrobiomit. Duodecim 2013;129 (22): 2341-8. «/xmedia/duo/duo11328.pdf»5