Etusivu » Ilmarinta (pneumothorax)

Ilmarinta (pneumothorax)

Lääkärikirja Duodecim
16.8.2016
keuhkosairauksien erikoislääkäri Eija-Riitta Salomaa

Ilmarinta tarkoittaa ilmaa keuhkopussin sisässä. Ilma keuhkopussissa aiheuttaa keuhkon painumisen kasaan, mikä estää keuhkoa toimimasta normaalisti.

Keuhkojen ulkopintaa ja rintakehän sisäpintaa verhoaa ohut kalvo, joiden väliin jää keuhkopussi eli pleura. Sana "pussi" on hieman harhaanjohtava, sillä keuhkojen ja rintakehän välissä ei ole mitään vapaata tilaa, vaan niiden kalvot ovat normaalisti kiinni toisissaan. Pussimainen tila syntyy vain, jos kalvojen väliin muodostuu nestettä tai pääsee ilmaa.

Ilmarinta (pneumothorax) liittyy keuhkopussin paineoloihin. Keuhkopussissa on jatkuvasti lievä alipaine. Sisäänhengityksen aikana pallea ja muut hengityslihakset laajentavat rintakehää, jolloin keuhkopussin alipaine voimistuu. Sen seurauksena sienimäisen kimmoisa keuhkokudos seuraa rintakehän seinämän liikettä ja laajenee. Ilmarinnassa keuhko ei laajene normaalisti.

Ilmarinnan syyt

Jos rintakehän läpi työnnetään ontto neula, kuuluu sihinää, kun ilma virtaa alipaineiseen keuhkopussiin. Mikä tahansa rintakehän läpäisevä vamma aiheuttaa ilmarinnan, kun sen kautta syntyy yhteys ulkoilman ja keuhkopussin välillä. Vammoissa rintaonteloon vuotaa myös verta (hemothorax).

Ilmarinta voi syntyä myös "sisäkautta" keuhkoputkista, jolloin puhutaan spontaanista ilmarinnasta. Tällöin pienen keuhkoputken tai laajentuneen keuhkorakkulan seinämä repeää, jolloin ilmaa virtaa keuhkoputkesta keuhkopussiin. Tämä tapahtuu terveissä keuhkoissa äkillisesti. Sitä todetaan etenkin pitkillä ja hoikilla 20–40-vuotiailla miehillä. Tupakointi lisää selvästi sairastumisvaaraa, sillä spontaaniin iImarintaan sairastuneista 90 % on tupakoijia. Sairaudella on jopa 40 %:n uusiutumistaipumus.

Ilmarinnan oireet

Ilmarinnassa toinen keuhko painuu osittain tai kokonaan kasaan (ks. röntgenkuva «Ilmarinta»1). Oireena on usein toispuolinen äkillinen pistävä rintakipu ja ahdistus. Oireet riippuvat ilmarinnan koosta ja aiemmasta keuhkojen toiminnasta. Terveellä henkilöllä ei ole hengenvaaraa, sillä yksi hyvin toimiva keuhko riittää huolehtimaan levossa olevan ihmisen hengityksestä. Sen sijaan jos potilaalla on vanhastaan jokin keuhkosairaus, voi seurata vaikeita hengityspulmia. Ilmarinta voi olla myös osittainen, jolloin hengenahdistus on lievempää.

Jos sisäänhengityksen mukana ilmaa virtaa keuhkopussiin läppämekanismin tavoin, kehittyy keuhkopussiin ylipaine, mikä on hengenvaarallinen tilanne ja edellyttää välittömiä hoitotoimenpiteitä.

Vamman aiheuttamassa ilmarinnassa on luonnollisesti vammasta aiheutuvaa kipua ja muita oireita. Spontaanissa ilmarinnassa tuntuu äkisti yleensä toisella puolen rintakehää pistävää kipua, joka pahenee sisäänhengityksen aikana.

Milloin hoitoon?

Jos epäillään ilmarintaa, on syytä hakeutua vuorokaudenajasta riippumatta viipymättä lähimpään hoitopaikkaan.

Ilmarinnan toteaminen

Ilmarinta todetaan keuhkokuvalla, joka pitää ottaa seisovassa asennossa. Joskus tarvitaan tietokonetomografiatutkimusta.

Ilmarinnan hoito

Jos ilmarinta on vähäoireinen ja keuhko on painunut kasaan vain vähän, tilannetta voidaan jäädä seuraamaan, kunnes ilma häviää keuhkopussista. Jos ilmarinta on suuri, imetään ilma keuhkopussista joko kertapistolla neulan kautta tai paikalle jätettävän dreenin avulla niin, että keuhko saadaan uudestaan laajaksi. Tällöin hengenahdistus helpottaa nopeasti.

Jatkuvaa imua joudutaan pitämään usein muutaman päivän, jona aikana ilmarinnan aiheuttanut vamma tai keuhkoputken repeämä ehtii parantua. Lisähapen antaminen nopeuttaa ilman poistumista. Jos ilmavuoto kestää pidempään kuin 2–3 vuorokautta tai keuhko ei laajene, harkitaan kirurgisia toimenpiteitä.

Vamman aiheuttamassa ilmarinnassa pyritään yhteys rintaonteloon tukkimaan välittömästi. Spontaanin ilmarinnan aiheuttanut keuhkoputken repeämä paranee lähes aina itsestään muutamassa päivässä.

Ilmarinnan ehkäisy

Tupakoitsija voi vähentää ilmarinnan vaaraa huomattavasti lopettamalla tupakoinnin. Muuta ehkäisyä spontaaniin ilmarintaan ei tunneta.

Käytettyjä lähteitä

Ilmarinta. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 6.9.2016.