Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Aikuisen akuutti leukemia

Lääkärikirja Duodecim
12.2.2013
veritautien erikoislääkäri Jonna Salonen

Akuutti leukemia on syöpäsairaus, jossa pahanlaatuiseksi muuntunut verisolun esiaste alkaa jakaantua ja käyttäytyä poikkeavasti. Leukemiasoluja kertyy luuytimeen ja yleensä myös vereen, harvemmin muualle elimistöön. Akuutti leukemia todetaan Suomessa vuosittain noin 150 aikuisella. Ikääntyminen lisää riskiä sairastua akuuttiin leukemiaan siten, että 75-vuotiaalla riski on lähes kymmenkertainen noin 40-vuotiaaseen verrattuna.

Akuuttien leukemioiden päätyyppejä ovat akuutti myelooinen leukemia (AML) ja akuutti lymfaattinen leukemia (ALL). Aikuisilla noin 80 % akuuteista leukemioista on myelooisia.

Syyt

Yksittäisen potilaan kohdalla ei yleensä pystytä arvioimaan leukemiaan sairastumisen syytä. Tutkimuksista tiedetään, että akuutin leukemian riskitekijöitä ovat jotkin aiemmin saadut tietynlaiset solunsalpaajahoidot, säteily sekä tietyt liuottimet, kuten bentseeni. Myös tupakointia pidetään yhtenä riskitekijänä.

Eräät verisairaudet, kuten myelodysplastinen syndrooma (MDS) ja essentiaalinen trombosytemia (ks. «Trombosytoosi (liikaa verihiutaleita)»1), voivat muuntua akuutiksi leukemiaksi. Arvioidaan, että muutamalla prosentilla potilaista leukemia liittyy perinnöllisiin oireyhtymiin, kuten Downin oireyhtymään (ks. «Downin oireyhtymä (Downin syndrooma)»2) ja harvinaiseen Fanconin oireyhtymään. Leukemia itsessään ei ole periytyvä sairaus.

Oireet

Leukemiasolujen vallatessa tilaa luuytimessä ja häiritessä normaalien verisolujen tuotantoa syntyy usein anemia. Lisäksi verihiutalearvot ja veren kypsien valkosolujen määrät pienenevät. Veren kokonaisvalkosoluarvot voivat olla korkeat tai matalat tai joskus jopa normaalit.

Oireita ovat väsymys, luukivut, verenvuodot erityisesti limakalvoilta ja tulehdustaipumus. Yleinen hoitoon hakeutumisen syy on kuumeinen tulehdustauti, jonka tutkimusten yhteydessä todetaan poikkeavat verisoluarvot. Joillakin potilailla ilmenee maksan, pernan tai imusolmukkeiden suurentumista.

Joskus harvoin akuutin leukemian solut muodostavat kiinteitä kasvaimia eri elimiin ilman, että tautia voidaan todeta verestä tai luuytimestä. Tällöin taudinmääritys tehdään ottamalla koepala sairastuneesta elimestä tai kudoksesta.

Taudin toteaminen

Akuuttia leukemiaa epäiltäessä potilaalta otetaan veri- ja luuydinnäytteitä. Tapana on ottaa myös keuhkokuva ja tehdä vatsan kaikututkimus. Akuuttien leukemioiden alatyyppejä on olemassa useita, joten taudinmäärityksessä ja hoidon suunnittelussa tarvitaan veritauteihin erikoistuneita tai perehtyneitä ja kokeneita lääkäreitä.

Taudin kulku

Akuutti leukemia johtaa ilman hoitoa kuolemaan tavallisesti muutamassa viikossa. Osa potilaista voidaan parantaa kokonaan solunsalpaajahoidolla. Paranemisen mahdollisuutta arvioidaan ennustetekijöillä, jotka vaikuttavat myös hoidon valintaan. Ennustetekijöitä ovat leukemian tyyppi, tietyt leukemiasolujen perintöaineksen muutokset ja akuutissa lymfaattisessa leukemiassa lisäksi esimerkiksi potilaan ikä ja veren valkosolujen määrä taudin toteamisvaiheessa.

Alle 65-vuotiaista akuuttia myelooista leukemiaa sairastavista potilaista voidaan parantaa vajaa puolet. Iäkkäämpien potilaiden ennuste on huonompi. Akuutissa lymfaattisessa leukemiassa pysyvä paranemisosuus on suunnilleen samankaltainen.

Hoito

Akuuttien leukemioiden hoidossa käytetään yleensä voimakkaita solunsalpaajayhdistelmiä. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoitoja annetaan yliopistosairaaloissa ja joissakin keskussairaaloissa. Kuurien määrä riippuu muun muassa leukemiatyypistä, taudin tilanteesta, potilaan kokonaistilanteesta ja hoidon tehosta.

Solunsalpaajahoidon jälkeen potilaat ovat muutaman viikon ajan matalasoluvaiheessa, jolloin he tarvitsevat verensiirtoja ja ovat erittäin alttiita saamaan tulehdustauteja. Solunsalpaajahoidot pyritään antamaan mahdollisimman tiheään, jotteivät leukemiasolut pääsisi hoitojen välillä lisääntymään eivätkä kehittämään vastustuskykyä solunsalpaajille.

Eräissä leukemiatyypeissä solunsalpaajia annetaan ehkäisevästi lannepistolla aivo-selkäydinnestetilaan, vaikka leukemiasoluja ei olisikaan todettu keskushermostossa. Osalle potilaista suositellaan luovuttajan kantasolujen siirtohoitoa, mikäli saavutetaan remissio eli solunsalpaajahoidolla leukemiasolut saadaan (ainakin väliaikaisesti) pois näkyvistä.

Mikäli vahvoja solunsalpaajia ei voida käyttää tai jos ne eivät tehoa riittävästi, ei akuuttia leukemiaa sairastavaa potilasta voida parantaa pysyvästi. Tällöin on tarjolla oireenmukaista hoitoa. Tavallista miedompia ja haittavaikutuksiltaan lievempiä solunsalpaajia käytetään leukemian etenemisen hidastamiseen. Lisäksi usein tarvitaan verensiirtoja ja antibioottihoitoja. Tarvittaessa potilas saa kipu- ja pahoinvointilääkkeitä sekä muita tarpeellisia oireenmukaisia hoitoja. Oireenmukaista hoitoa annetaan kaikissa keskussairaaloissa ja monesti myös aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kotisairaaloissa.

On tavallista, että vaikea sairaus raskaine hoitoineen järkyttää sekä potilasta että hänen lähipiiriään. Hoitavan osaston ja sairaalan psykiatrisen yksikön tuen lisäksi monet ovat yhteydessä paikalliseen syöpäyhdistykseen (Syöpäjärjestöt, www.cancer.fi «http://www.cancer.fi/potilaatjalaheiset»1), josta he voivat saada keskustelu- tai vertaistukea. Hoitojen päätyttyä ja niistä toivuttua voi myös hakeutua sopeutumisvalmennuskurssille.

Ehkäisy

Säteily ja tietyt liuotinaineet sekä tupakointi saattavat altistaa akuutille leukemialle. Näiden välttämisen vaikutuksia leukemian ilmaantuvuuteen ei tiedetä.

Käytettyjä lähteitä

Elonen E. Aikuisten akuutti leukemia. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Elonen E. Akuutit leukemiat. Kirjassa Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K. Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 285–309.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi