Etusivu » Vartalon ja päänahan silsa (sieni-infektio)

Vartalon ja päänahan silsa (sieni-infektio)

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Silsasienet (dermatofyytit) hajottavat ihon sarveisainetta, keratiinia. Sen takia ne voivat infektioida vain ihon mutta eivät limakalvoja. Silsasienet jaetaan Trichophyton, Microsporum ja Epidermophyton -sukuihin. Vartalolla silsan aiheuttaa tavallisesti Trichophyton rubrum -sieni. Lemmikkieläimistä tarttuva Trichophyton mentagrophytes, nautakarjasta tarttuva Trichophyton verrucosum ja painipiireissä pieninä epidemioina kulkeva Trichophyton tonsurans ovat harvinaisempia. Päänahassa aiheuttaja on yleensä Microsporum canis (kissasta), Trichophyton mentagrophytes (lemmikeistä) ja harvemmin Trichophyton violaceum, Microsporum audouinii, Trichophyton tonsurans tai Trichophyton soudanese (tavataan useimmin maahanmuuttajalapsilla).

Oireet

Silsa voi tarttua vartalolle ja päänahkaan esimerkiksi koti- tai lemmikkieläimistä, joskus myös henkilöstä toiseen. Vartalosilsassa rengasmaisen, reunoilta hilseilevän läiskän koko vaihtelee senttimetristä kymmeniin senttimetreihin (kuva «Yläraajan ihosilsa»1). Laajassa silsassa on usein sisäkkäisiä renkaita ja infektoituneella alueella sienen aiheuttamia karvatuppitulehduksia (kuva «Vartalon monirenkainen silsa»2). Silsa kutiaa jonkin verran.

Päänahan pälvisilsassa läiskiä voi olla yksi tai useita. Hiuspohjassa on ohutta hilseilyä ja hiukset katkeavat läiskittäin läheltä päänahan pintaa. Hiukset eivät lähde juurineen (ks. kuva «Silsa päänahassa»3 sekä kuva «Hiuspohjan silsa»4).

Painijansilsan oireet ovat samanlaiset kuin muunkin vartalo- ja pälvilsan oireet. Niitä tulee paikkoihin, jotka jäävät paini- tai muiden kamppailulajien vaatetuksen ulkopuolelle ja hankautuvat vastuustajan ihoa tai painialustaa tai tatamia vastaan (kuva «Painijansilsa»5).

Taudin toteaminen

Vartalon ja päänahan silsaa epäiltäessä otetaan sieniviljely ennen hoidon aloittamista. Ennen sieninäytteen ottoa ei ihottumaa tule hoitaa kahteen viikkoon paikallisilla eikä kahteen kuukauteen sisäisillä sienilääkkeillä. Usein sienirihmaa näkyy jo alustavassa mikroskooppitutkimuksessa, mutta diagnoosi varmistuu vasta viljelytuloksen perusteella. Päänahan silsaa sairastavan perheenjäsenet on myös tutkittava ja hoidettava samanaikaisesti, jotta tauti ei leviäisi.

Itsehoito

Vartalosilsa paranee yleensä paikallishoidolla; joko terbinafiinivoiteella parin viikon ajan tai noin 4 viikon mittaisella klotrimatsoli-, ketokonatsoli-, ekonatsoli-, mikonatsoli- tai tiokonatsolivoidehoidolla. Päänahan silsa ei parane itsehoidolla.

Milloin lääkäriin?

Vähänkin epäselvissä tapauksissa lääkärin on syytä varmistaa diagnoosi, ettei silsa muuttuisi sopimattomalla hoidolla tuntemattomaksi (tinea incognito). Vartalon silsa hoidetaan tarvittaessa 2–4 viikon mittaisella sisäisellä hoidolla, päänahan pälvisilsa aina sisäisellä hoidolla, joka kestää 4–6 viikkoa. Sisäisenä lääkityksenä käytetään tavallisesti terbinafiinia, vaihtoehtoisesti itrakonatsolia. Lasten annostus tarkistetaan tapauskohtaisesti ja se määräytyy mm. painon mukaan. Sisäisen lääkityksen aloittaminen edellyttää diagnoosin varmistamista sieniviljelyllä. Paikallishoitoa (terbinafiinivoide, atsolivoiteet ja -shampoo) voidaan käyttää sisäisen lääkityksen rinnalla.

Ehkäisy

Vartalon silsassa tartuntalähde voi olla varvasväleissä tai nivustaipeessa. Niiden hoitaminen ehkäisee vartalosilsan kehittymistä. Päänahan silsaa sairastavan ei tulisi jakaa kampoja, harjoja tai hiussolkia. Kulkukissojen ja -koirien koskettelua kannattaa välttää. Painijan silsaa ehkäistään tarkastamalla ottelijoiden iho, käyttämällä ketokonatsolishampoopesua harjoitusten ja painiotteluiden jälkeen, huolehtimalla painimattojen puhtaudesta ja hoitamalla silsaa sairastavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Käytettyjä lähteitä

Kao GF. Tinea capitis. www.emedicine.medscape.com/article/1091351

Heikkilä H. Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim, www.terveysportti.fi

Helander I. Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito. Suomen Lääkärilehti 2002, 57(6): 645–8.