Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Aikuisten atooppinen ekseema (ihottuma)

Lääkärikirja Duodecim
21.10.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Lapsena alkanut atooppinen ekseema jatkuu osalla potilaista vielä aikuisiässä tai se voi alkaa vasta silloin. Atooppista ihottumaa on noin 15–30 % aikuisista. Ekseeman painopiste aikuisilla on kasvoissa ja vartalon niin sanotuilla talialueilla. Joillakin ekseemaa on koko kehossa (erytrodermia, punaiho). Atooppisessa ekseemassa iho on tulehtunut, kutiseva ja kuiva. Taustalla on ihon läpäisyesteen puuttelisen toiminnan, ympäristötekijöiden, ihon mikrobien, kutina-raapimiskierteen ja immunologisten reaktioiden yhteisvaikutus. Ihon kuivuuteen vaikuttaa oleellisesti erään sarveiskerroksen aineenvaihduntaan liittyvän geenin, filaggriinigeenin, puutteellinen toiminta. Se on periytyvä ominaisuus. Aikuisiän erytrodermiseen ekseemaan voi joillakin liittyä ruoka-allergia (tavallisesti maitoallergia). Joillakin ihottuma käyttäytyy autoimmuunitaudin tavoin (ks. «Autoimmuunisairaudet»1). Sellaisissa tapauksissa henkilö on herkistynyt oman ihonsa sarveiskerroksen hajoamistuotteille, hien tai seerumin valkuaisaineille (ks. «Autoimmuuninokkosihottuma»2), ihon normaalikasvustoon kuuluville hiivoille, kuten Malassezia sympodialis (ks. «Ihon hiivat ja niiden merkitys»3) tai bakteereille.

Oireet

Aikuisilla ekseemaa on useilla raajojen suurissa taipeissa ja kaulassa. Eniten ihottumaa on kuitenkin kasvoissa, kaulassa, selässä ja rinnassa. Kasvoekseema on yleensä pahin otsassa (kuva «Atooppinen ihottuma aikuisella otsassa»1), poskissa ja silmäluomissa (kuva «Atooppinen blefariitti»2). Vartalon ihottuma on samalla alueella selässä (kuva «Atooppinen ihottuma hartiaseudussa»3) ja rinnassa kuin tali-ihottumakin (ks. «Tali-ihottuma (seborrooinen ekseema)»4). Ihottuma saattaa levitä koko ihoon (erytrodermia). Kutina on yleensä voimakasta, joskus sietämätöntä.

Käsien infektioekseema (ks. «"Infektioihottuma" (infektioekseema)»5) liittyy nuorilla aikuisilla lähes aina atooppiseen taipumukseen, keski-iässäkin joka toisessa tapauksessa. Myös ärsytysekseeman vaara on suurempi atooppista ekseemaa sairastavilla kuin muilla. Sen sijaan kosketusallergiaa ei ole sen useammin kuin muullakaan väestöllä.

Taudin toteaminen

Ihottuma diagnosoidaan kliinisten oireiden perusteella. Aina ei voida sanoa varmuudella, onko kyseessä atooppinen ekseema vai tali-ihottuma. Tarkalla diagnoosilla ei ole toisaalta oleellista merkitystä, sillä tutkimukset ja hoito ovat samat. Ihotesteistä ja verikokeista (IgE vasta-aineet yksittäisille allergeeneille) on hyötyä vain ruoka-allergiaepäilyissä. Niiden tulokset antavat viitteitä siitä, mikä saattaisi pahentaa ihottumaa. Lopullinen diagnoosi etenkin keskeisten ruoka-allergioiden osalta on tehtävä välttämis-altistuskokeen avulla (ks. «Ruoka-allergia»6). Erytrodermioita aiheuttavia ruokia ovat muun muassa maito ja viljatuotteet (ks. «Ruoka-allergia»6) sekä ruusukasveihin kuuluvien hedelmien ja marjojen lipidien kuljetusproteiineihin (LTP) kuuluvat allergeenit (ks. «LTP-allergia»7). LTP:tä on myös siemenissä ja joskus viljoissakin. Pölypunkkiallergialla (ks. «Pölypunkki»8) ei ole merkitystä ihottumassa.

Itsehoito

Pesemistä tai uimista ei ole syytä rajoittaa. Mitä enemmän rupia ja ihoinfektion merkkejä on, sitä enemmän ihoa tulisi pestä. Saippuaa on hyvä käyttää silloin, kun ihossa on infektion merkkejä. Yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta voi käyttää kerran tai kahdesti päivässä kasvoilla 1–2 viikon, vartalolla ja raajoissa 3–4 viikon ajan. Sen jälkeen samaa voidetta voi laittaa kahdesti viikossa muutaman kuukauden ajan joko peräkkäisinä päivinä tai 3–4 päivän välein. Muuten käytetään perusvoiteita (ks. «Perusvoiteet»9). Antihistamiinitableteista ei ole osoitettu olevan hyötyä kutinan estossa. Myöskään omega-3-rasvahappojen tai muiden luontaistuotteiden hyödystä ei ole näyttöä (ks. «Omega-3, astma ja allergia»10).

Auringonvalo rauhoittaa ihottumaa yhdeksällä kymmenestä. Myös 1–3 viikon pituinen aurinkomatka talvella on hyödyksi useimmille. Solariumista ei ole apua.

Milloin lääkäriin?

Yöunta häiritsevä kutina, verta vuotavat ruvet, kosmeettisesti ja sosiaalisesti häiritsevä ihottuma sekä ruoka-allergiaepäilyt ovat syitä lähteä lääkäriin. Lääkärin hoitokeinoja ovat vahvemmat kortisonivoiteet,kalsineuriinin estäjävoiteet ( «Takrolimuusivoiteet»11), UV-valohoidot sekä tarvittaessa sisäinen kortisoni- tai antibioottikuuri. Laajassa ihottumassa annetaan joskus immunosuppressiivisia lääkkeitä, kuten atsatiopriinia tai siklosporiinia.

Ehkäisy

Toistaiseksi ei voida suositella mitään yksittäisiä keinoja, joilla ihottuman esiintyvyyttä voitaisiin aikuisilla pienentää.

Käytettyjä lähteitä

Cochrane Database of Systematic reviews 2008, Issue 1, Art. No.: CD005203.

Callen J, Chamlin S, Eichenfield L F, ym. A systematic review of the safety of topical therapies for atopic dermatitis. Br J Dermatol 2007; 156: 203–21.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Atooppisen ekseeman diagnostiikka ja hoito", ks. http://www.kaypahoito.fi

European Dermatology Forum Guideline on the Treatment of Atopic Eczema (Atopic Dermatitis). www.euroderm.org

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi