Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Ikääntyneiden rokotukset

Ikääntyneiden rokotukset

Lääkärikirja Duodecim
4.9.2017
ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveysturvallisuusosasto Tuija Leino

Lapset saavat maassamme paljon rokotuksia, mutta ikääntyneet, jotka myös ovat tärkeä rokotusten kohderyhmä, ovat heikommin rokotettuja. Ikääntyminen, etenkin immuunipuolustuksen heikkeneminen iän myötä, lisää vakavan infektiotaudin riskiä. Lisäksi ikääntyneen väestön rokotussuoja on heikompi, koska ikääntyneiltä puuttuvat lapsuusiän perusrokotukset. Rokotuksia on alettu antaa neuvoloissa säännönmukaisesti vasta 1950-luvulla syntyneille ja sitä nuoremmille.

Jäykkäkouristus ja kurkkumätä

Jäykkäkouristusta aiheuttava bakteeri on yleinen maaperässä. Haavaan tai eläimen puremaan päästyään se voi aiheuttaa erittäin vakavan, yleensä tehohoitoa vaativan taudin. Laajojen rokotusten vuoksi jäykkäkouristusta esiintyy maassamme harvoin. Kun vakavia tapauksia esiintyy, sairastunut on lähes aina ikääntynyt. Kun ikääntyneiden suojatasoja tutkittiin, todettiin, että heikosti suojattuja henkilöitä oli etenkin yli 70-vuotiaiden naisten joukossa. Ikääntyneille naisille rokotukset ovat tärkeitä, koska heiltä puuttuvat miesten puolustusvoimissa saamat perusrokotukset.

Kurkkumätää vastaan suoja on yli 70-vuotiailla parempi, sillä tauti kiersi Suomessa vielä heidän lapsuudessaan ja aiheutti tällöin luonnonsuojaa suurelle osalle väestöstä. Jäykkäkouristusrokotteen yhteydessä saa aina automaattisesti tehosteen kurkkumätää vastaan.

Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset tehostetaan ikääntyneillä kymmenen vuoden välein. Lisäksi haavan tarkalla puhdistuksella ja hoidolla sekä pistoksena annetulla valmiilla vasta-aineella eli tetanusimmunoglobuliinilla voidaan haavanhoidon yhteydessä ennaltaehkäistä jäykkäkouristusta. Jäykkäkouristus voi kuitenkin seurata hyvinkin pienestä haavasta, esimerkiksi ruusunpiikin pistosta. Rokotussuoja on siksi tarpeen pitää kunnossa.

Influenssa

Vuosittaista influenssarokotusta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille, koska iäkäs sairastuu muita herkemmin vakavaan influenssaan. Rokotuksen voi hakea maksutta omalta terveysasemalta.

Ajoittain esitetään epäilyjä influenssarokotteen heikosta tehosta ikääntyneillä. On totta, että rokotteen teho laskee iän myötä, mutta koska vakavan influenssan riski nousee jyrkästi iän mukana, influenssarokotuksen tarve on sitä suurempi, mitä vanhempi ihminen on kyseessä. Tervekin vanhus tarvitsee influenssarokotuksen, sillä juuri se voi estää hänen sairaala- ja laitoskierteensä. Ikääntyneistä vain puolet hakee influenssarokotuksen, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onkin viime vuosina kampanjoinut erityisesti ikääntyneiden influenssarokotusten puolesta.

Pneumokokki

Pneumokokki on yleisin vakavan keuhkokuumeen aiheuttaja. Rokotuksen antamista riskiryhmään kuuluville, esim. sydämen vajaatoimintaa tai keuhkolaajentumaa sairastaville, olisi syytä lisätä. Pneumokokkirokote vähentää perusterveen 65 vuotta täyttäneen henkilön riskiä sairastua pneumokokkitauteihin. Riski on kuitenkin sen verran pieni, että rokotuksen terveyshyöty jää vähäiseksi. Rokotteella pystytään estämään vain noin 5 % ikääntyneiden keuhkokuumeista. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten se kustannetaan itse.

Vyöruusu

Vesirokkoviruksen aiheuttama kivulias vyöruusu alkaa esiintyä jo 40 vuoden iässä, mutta yleisyys nousee jyrkästi vasta 65 vuoden iän jälkeen. Vyöruusua voidaan hoitaa viruslääkkeillä, etenkin jos siitä on jäämässä pitkittynyt jälkisärky. Vyöruusua voidaan ehkäistä rokotteella, jota on etenkin Yhdysvalloissa käytetty viime vuosikymmenen aikana runsaasti. Lähitulevaisuudessa rokotteen saatavuus paranee myös Euroopassa. Rokotusta suositellaan jo 60 vuoden iästä alkaen, jolloin sen teho on parhaimmillaan. Lähivuosina rokotetta tullaan harkitsemaan myös osaksi kansallista rokotusohjelmaa.

Lisää tietoa rokotuksista

Yleisartikkeli rokotuksista ja linkkejä muihin rokotusartikkeleihin: ks. «Rokottaminen»1.