Etusivu » Kuntoutus muistisairauksissa

Kuntoutus muistisairauksissa

Lääkärikirja Duodecim
25.5.2015
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Mitä kuntoutus on?

Kuntoutus viittaa kaikkiin niihin toimiin ja toimenpiteisiin, jotka tukevat liikunta- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta arjessa. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen toimeliaisuus ehkäisee muistin heikentymistä terveillä ja ylläpitää toimintakykyä. Myös muistisairauksissa kaikenlainen toimeliaisuus ylläpitää toimintakykyä.

Keskeinen toimija on ihminen itse. Kuntoutuksen tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle tärkeintä on hänen oma halunsa ja kykynsä toimia. Kun sairaus vähentää oma-aloitteisuutta, omaisten ja muiden läheisten tuki on myös kuntoutuksessa tärkeää.

Kuntoutuksen tavoitteita ja keinoja

  • Tavoite: aktiivisen elämänotteen säilyttäminen tai omaksuminen. Keinot: fyysinen, henkinen ja sosiaalinen toimeliaisuus
  • Tavoite: tiedollisen ja psykologisen elämänhallinnan lisääminen. Keinot: ohjaus, neuvonta, ensitieto, sopeutumisvalmennus
  • Tavoite: olemassa olevien taitojen käyttö ja ylläpito. Keinot: toiminta arjessa itsenäisesti tai ohjattuna, erilaiset terapiat, esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia, muistikuntoutus
  • Tavoite: korvaavien taitojen harjaannuttaminen (esimerkiksi puhekyvyn heikentyessä itsensä ilmaiseminen muilla keinoilla). Keinot: neuvonta ja ohjaavat terapiat
  • Tavoite: toimintavajeiden vaikutusten vähentäminen, ympäristön muokkaaminen. Keinot: apuvälineet, kodin muutostyöt, toimintaterapia, fysioterapia

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelman laatii hoitava taho (lääkäri ja hoitaja) yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa, ja se on osa hoitosuunnitelmaa. Tämä tarkoittaa yleensä keskustelua ja suunnitelmaa siitä, mitkä asiat ylläpitävät tai tukevat toimintakykyä. Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan kuntoutussuunnitelmana sairaskertomukseen. Kuntoutuksen tavoitteet ja keinot vaihtelevat sairauden vaikeusasteen mukaan (ks. kuva). Lievässä vaiheessa riittää yleensä neuvonta ja ohjaus kuntouttavista ja toimintakykyä ylläpitävistä tekijöistä. Sairauden edetessä toimeliaisuus vähenee oma-aloitteellisuuden heikentymisen seurauksena. Tällöin tarvitaan suunniteltuja ja kohdennettuja kuntoutuspalveluja. Kuntoutussuunnitelma on aina yksilöllinen ja sitä muokataan sairauden edetessä.

Kuntoutuksen peruspilarit

Aktiivisuus ja omatoimisuus arjessa ylläpitävät toimintakykyä kaikissa sairauden vaiheissa. Vain sellaisista asioista kannattaa luopua, jotka aiheuttavat ylenmääräistä uupumusta ja stressiä ilon ja tyydytyksen sijasta. Pienet haasteet ovat hyväksi. Konkreettisilla tukitoimilla voidaan parantaa selviytymistä sairauden edetessä. Toimintaterapeutin ohjauksesta esimerkiksi kotiympäristössä saattaa joskus olla hyötyä.

Liikunta ylläpitää myös muistia. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että puoli tuntia 3 kertaa viikossa kävelevät pysyivät pidempään toimintakykyisinä kuin vähemmän liikkuvat. Fysioterapiaa voidaan toteuttaa esimerkiksi ryhmäliikuntana. Yhteisössä toimiminen (kerhot, tapaamiset jne.) ja harrastukset kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään, sillä kotiin vetäytyminen heikentää suorituskykyä ja lisää masennusta.

Potilaan ja hänen läheisensä saama tieto auttaa jäsentämään tilannetta ja varautumaan tulevaisuuteen. Ensitieto ja diagnoosista alkava jatkuva asiantunteva neuvonta ovat kuntoutuksen ydinasioita. Kuntoutuskursseihin (sopeutumisvalmennuskurssit) liittyy tiedollisten ainesten lisäksi vertaisryhmien tarjoama psykologinen tuki, jonka useimmat sairastuneet ja heidän läheisensä kokevat tärkeäksi. Niistä on hyötyä ainakin työikäisille sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistuki on keskeinen asia myös toiminnassa, jota muistiyhdistykset järjestävät sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kuntoutuksen erityisiä tavoitteita sairauden eri vaiheissa

Lievä tauti

  • Totutun elämäntyylin jatkaminen
  • Mielekkäiden toimintojen ja roolien ylläpitäminen
  • Sosiaalisten suhteiden (suhteet omaisiin, naapureihin, ystäviin) vahvistaminen
  • Omatoimisuuden ylläpito
  • Muistikuntoutus ja tiedonkäsittelyn heikentymisen hidastaminen.

Keskivaikea tauti

  • Liikuntakyvyn ylläpito
  • Omatoimisuuden tukeminen
  • Käytösoireiden vähentäminen
  • Onnistumiskokemusten luominen ja itsetunnon tukeminen
  • Sosiaalisten suhteiden tukeminen
  • Läheisten jaksamisen tukeminen

Vaikea tauti

  • Liikuntakyvyn ylläpito
  • Säilyneiden toimintojen tukeminen
  • Käytösoireiden vähentäminen
  • Ilmaisukyvyn tukeminen
  • Lisäongelmien estäminen

Lisää tietoa muistihäiriöiden kuntoutuksesta

Suomen Muistiliitto ry:n kotisivut (http://www.muistiliitto.fi/) «http://www.muistiliitto.fi/»1